Osteoporoosi on sairaus, jossa luu heikkenee ja riski murtumille kasvaa. Perimällä on iso vaikutus siihen kuinka vahvoiksi luut kasvavat. Perimälle emme voi mitään, mutta onneksi jokainen meistä hyvillä elintavoilla pitää huolta siitä että luusto vahvistuu nuorena ja pysyy vahvana aikuisena.
Miten tämä tehdään?
Elämäntapahoitoa
Oli kyseessä sitten diabeteksen tai verenpainetaudin hoito tai syövän ehkäisy, parhaimmillaan se on elämäntapahoitoa. Tämä tarkoittaa myös että hoito on kokonaisvaltaista - hoitoa, jossa otetaan palapelin kaikki osaset huomioon. Pelkkä ravitsemuksen kuntoon laittaminen ei useinkaan anna optimaalisia tuloksia jos muita kohtia ei huomioida samalla.
Mitä osteoporoosiin tulee, monipuolisen liikunnan tärkeyttä ei voi korostaa liikaa. Luusto tykkää kun sille antaa liikuntaa lapsesta pitäen. Kun ikää tulee lisää, kannattaa ohjelmaan ottaa mukaan myös voimaharjoittelua - ellei sitten ole sitä jo nuorempana aloittanut.
Myös tupakoimattomuus on olennainen osa hoitoa, sillä tupakointi lisää riskiä sairastua osteoporoosiin.
Entä ravitsemuksen merkitys?
Kalsium on fosfaatin ohella yleisin kivennäisaine luustossa, D-vitamiini taas huolehtii siitä että kalsium imeytyy. Tätä tietoa vasten on helppo ymmärtää että kalsiumia ja D-vitamiinia tulee saada ravinnosta riittävästi.
Runsas proteiini ruokavaliossa edistää luun mineraalitiheyttä. Toisaalta aliravitsemus varsinkin vanhuksilla heikentää luustoa sekä lisää kaatumistaipumusta. Kaloreilla ja proteiinilla ei tarvitse liioitella mutta riittävästä saannista tulee pitää huolta.
Suola sisältää natriumia ja natrium lisää kalsiumin eritystä virtsaan - siinä syytä kylläkseen pitää suolansaanti enimmillään 5 grammassa per päivä.
A-vitamiinilla on ruokavaliossa erilaisia muotoja ja yksi näistä on retinoli. Se lisää luun resorptiota joten suuret määrät A-vitamiinia heikentävät luustoa.
Suhteellinen energiavaje ja naisurheilijan oireyhtymä riskiryhmänä
Suhteellinen energiavaje tarkoittaa tilaa jossa urheilijan ruokavalion energiamäärä ei riitä kompensoimaan harjoittelun runsautta ja energiantasapaino tai energiansaatavuus jää matalaksi. Tilanteen radikalisoituessa kuukautiset jäävät. Kuukautiset lisäävät luun massaa ja niiden puuttuminen lisää riskiä murtumille sekä osteoporoosille myöhemmällä iällä. Sanon tämän kaikille nais- ja tyttöurheilijoille hyvin selvään ääneen: kuukautisten täytyy tulla normaalisti. Joten syökää riittävästi - kuukautiset ja verenvuodon runsaus ovat merkki siitä että kroppanne toimii normaalisti.
Heippa! Olisin vähän kysellyt liikuntaneuvoja, kun missään ei osata ottaa huomioon koko ongelmavyyhteäni. Lyhyesti siis: ikää 28 vuotta, takana reilu 10v anoreksiaa ja pakkoliikuntaa, osteoporoosia ja-peniaa noin 11 vuotta. Nyt vielä vähän alipainoa, pakonomaiset ajatukset liikunnasta, lakto-vegaanius ja IBSn takia fodmap ruokavalio, loppuvuodesta aloitettu hormonikorvaushoito. Kysyisinkin, että koko paketin huomioiden, kannattaako liikuntaa nyt rajata olennaisesti, että saan sen muutaman kilon painoa ja tavallaan vierottaudun pakosta liikkua. (Psyyke ja massa kuntoon.) Vai koetanko liikkua sen verran, että on järkevissä rajoissa ja hyväksi luustolle? Siis mikä on liikaa ja mikä liian vähän? Muutaman kerran viikossa käyn salilla, joogassa ja lenkkeilen päivittäin. Paikallaan olo on vaikeaa, enkä paljoa istuskele: :D
VastaaPoistaMoi Nella, Ja anteeksi vastauksen viivästymisestä, oli jäänyt tuonne roikkumaan. Sori! Ehkä vähän riskiä näillä tiedoilla lähteä antamaan perustavaa vastausta koska sulla on aikamoinen haasteiden vyyhti siellä, jota varmaankin selvittelet jo osaavan ammattilaisen kanssa? En tiedä tarvitseeko liikuntaa jättää kokonaan pois mutta tietysti on niin että pakonomaisesta liikunnasta olisi hyvä päästä eroon. Ja tuo painon normalisointi on ensisijaisen tärkeää. Olet nuori nainen ja kerkeät vielä kyllä liikkumaan, nyt on tärkeintä saada kroppa kondikseen! On totta että liikunta on luustolle tärkeää mutta nyt ei ehkei kannata ensisijaisesti miettiä liikunnan vaikutuksia luustoon vaan saada kokonaispaketti kuntoon. Sun tilanteessa lenkkeily, jos se on juoksua, kuulostaa liian heviltä. Pitäiskö opetella olemaan paikoillaan? :) Et siihen kuitenkaan kuole.
Poista