Miksi maitotuotteet ovat terveysruokaa

Maitotuotteet eivät ole tänä päivänä kovassa huudossa ja tästä syystä moni unohtaa että maitotuotteet ovat itseasiassa eräitä ravintoainerikkaimpia elintarvikkeita mitä löytyy. Voisi melkein sanoa että maitotuotteet ovat peräti terveysruokaa. Tämän väitteen perusteluksi löytyy ainakin pari argumenttia.

1. Maitotuotteet ovat ravintoainerikasta ruokaa

Kuinka moni elintarvike sisältää niin runsaat määrät elintärkeitä suojaravintoaineita kuin maitotuotteet? Näiden lisäksi maitotuotteisiin lisätään myös D-vitamiinia. Juomalla maitoa 5 dl päivässä saat tuhdin annoksen mm. kalsiumia, B12-vitamiinia ja seleeniä.

                                 

2. Jogurtti ehkäisee sydänsairauksia

Hedelmät, pähkinät ja täysvilja ovat elintarvikkeita jotka pienentävät riskiä sairastua sydän-verisuonisairauksiin*. Tältä samalta listalta löytyy myös sokeroimaton jogurtti. Liekö laadukas proteiini, kalsium vai maitohappobakteerit, mutta jogurtti on tutkitusti terveellistä, ja siten osa jokaisen monipuolista ruokavaliota. Jogurtin voi halutessaan korvata piimällä.

3. Maitotuotteet vähentävät riskiä sairastua 2-tyypin diabetekseen

Maitotuotteista ainakin vähärasvaisten maitotuotteiden ja juuston säännöllisellä syömisellä on käänteinen yhteys diabetekseen sairastumisen riskiin** eli syömällä näitä elintarvikkeita voit pienentää omaa riskiäsi sairastua diabetekseen.

4. Maidon proteiini on parasta ravintoa lihaksille

Maidon proteiini on laadukkainta mitä tarjolla on: aminohappokoostumus on ihanteellinen ja proteiinin sulavuus varmistaa että keho saa aminohapot myös optimaalisesti käyttöönsä. Vanhuksille laadukas proteiini on jopa elintärkeää koska se auttaa ylläpitämään kuihtuvaa lihasmassaa.

5. Maitokaakao on herkkua

Kaikkien näiden terveyshyötyjen lisäksi maidosta valmistetut elintarvikkeet ovat myös mitä parhainta herkkua. Mikä sen maistuvampaa iltapalalla kuin aidosta maidosta valmistettu kaakao! Ben & Jerry`sin jäätelöt ovat tunnetusti parasta jätskiä mitä tarjolla on ja maidostahan ne on valmistettu. Ja mistä maailman maukkain juusto, Appenzeller, on valmistettu? No maidosta tietysti. Maistuakseen parhaalta Appenzeller vaatii tietysti alleen kunnon vehnäleivän mutta se onkin sitten jo oma juttunsa.



* Micha ym. 2017: Etiologic effects and optimal intakes of foods and nutrients for risk of cardiovascular diseases and diabetes: Systematic reviews and meta-analyses from the Nutrition and Chronic Diseases Expert Group (NutriCoDE)

** Aune ym. 2013: Dairy products and the risk of type 2 diabetes: a systematic review and dose-response meta-analysis of cohort studies

Maito vs. mantelimaito

Maidossa ja mantelimaidossa on eroa.

Vaikka olen ollut jo vuosikausia maitotuotteiden suurkuluttaja, itse maitoa en ole juonut sitten kouluaikojen, jolloin sitä sai suoraan hanasta. Juon aterialla vettä tai teetä. Olen kuitenkin alkanut kasvavassa määrin ottamaan ruokajuomaksi mantelimaitoa- tai juomaa, koska tykkään sen mausta ja se on terveellistä. Toisaalta siinä on mukavasti ravintoaineita niinkuin maidossakin, mutta isona erona lehmänmaitoon rasvanlaatu on erinomainen. Jos vertaillaan maitoa ja mantelimaitoa, niin mitä eroja löytyy?

Energia

Tässä vertailussa käytän jääkaapistani löytyvää mantelimaitoa, joka on sokeroimaton. Sokeroidut versiot maistuvat ihan karkilta. Makeutetussa versiossa on sokeria 3 grammaa desiä juomaa kohti, joten lasillisesta tulee 10 grammaa. Kaikki ravintoaineiden määrät tässä vertailussa esitetään desiä juomaa kohti. Vertailussa oleva maito on rasvaton maito.

Sokeroimattomassa eli makeuttamattomassa versiossa sokeria ei ole joten kalorimääräkin on hyvin alhainen: noin 13 kcal desiä kohti. Kaikista vähiten energiaa sisältävä maito, rasvaton maito, sisältää energiaa 33 kcal, mikä on melkein kolme kertaa enemmän kuin mantelimaidossa. Tässä on yksi syy mikä omalla kohdallani puoltaa mantelimaidon versiota perinteisen sijaan: sitä voi litkiä isojakin määriä hyvällä omallatunnolla koska energiamäärä on niin mitätön. Kaksi 3 dl:n lasia päivässä mantelimaitoa tarkoittaa 78 kaloria mikä on tosi vähän. Kaksi 3 dl:n lasia päivässä lehmänmaitoa on yhtä kuin 200 kaloria mikä voi jo tuntua jos maitoa juo viikon jokaisena päivänä. Kannattaa tosin muistaa, että maitoa ei suositella juotavaksi 6 desiä päivässä - maitotuotteiden suositus kuuluu, että nestemäisiä maitotuotteita (johon kuuluu mm. piimä, maito, viili ja jogurtti) olisi hyvä nauttia päivässä 5-6 dl ja tähän päälle 2-3 siivua juustoa. Tämä siksi että tällainen määrä takaa päivän kalsiuminsaannin ja antaa mukavasti myös esimerkiksi jodia.

Jos treenaat kovaa, maidon korvaaminen sokeroimattomalla mantelimaidolla voi aiheuttaa ongelmia energiansaannin kanssa. Siinä missä tavikselle tekee ihan hyvää juoda vähemmän kaloreita, liiallinen kaloreiden karsiminen aiheuttaa pahojakin ongelmia, esimerkiksi naisurheilijan oireyhtymää ja suhteellista energiavajetta. Liiallinen sokerin välttely voi aiheuttaa haasteita myös riittävän hiilihydraatin saannin varmistamisessa.

Hiilarit ja sokeri

Maustettu mantelijuoma on maustamattomaan verrattuna sokeripommi, mutta maustamattomassa ei sokeria ole ollenkaan. Hiilareiden kokonaismäärä on vain 0,2-0,4 grammaa. Tavallisessa maidossa hiilareita on 4,9 grammaa. Tämä ei ole mitään sakkaroosia eli pöytäsokeria vaan maitosokeria eli laktoosia. Jos juodaan yksi 3 desin lasi, saadaan maidosta 10, mantelimaidosta max. 1 gramma hiilaria. Tällä on hiilaritietoiselle merkitystä. Syön itse muutenkin niin paljon hiilareita etten viitsi ottaa yhtään ylimääräistä juoman muodossa. Mutta tämä on minun valintani, eikä tämä ole minkään sortin suositus sen puolesta että älkää ihmiset juoko maitoa koska siinä on hiilaria. Jokainen rakentaa ruokavalionsa itsensä näköiseksi.

Sokeroimaton mantelijuoma ei sisällä juuri yhtään hiilareita ja tästä syystä se ei ole paras juoma paljon treenavalle urheilijalla. Urheilija tarvitsee hiilihydraattia helposti 5-7 grammaa omaa painokiloaan kohden, ja tällaisten määrien saavuttaminen voi vaatia myös hiilihydraattipitoisten juomien nauttimista. Jos kulutus on vähästä, mantelijuoman vähähiilarisuus ei haittaa mutta jos kulutus on suurta, kannattaa juomaksi valita maito tai sokeroitu mantelimaito.

Urheilija tarvitsee paljon hiilihydraattia. Hiilihydraatti
on tärkein polttoaine urheilussa.

Rasva

Tässä on ehkä mielenkiintoisin maidon ja mantelimaidon ero. Rasvattomassa maidossa ei tietenkään ole grammaakaan rasvaa, mutta mantelimaidossa on gramma rasvaa ja mikä erinomaisinta, kaikki tämä on pehmeää eli terveydelle edullista rasvaa. Jos vertailussa olisi maitona rasvamaito, olisi iso osa rasvasta kovaa, ns. pahaa rasvaa eli sitä jota me suomalaiset saamme muutenkin yli tarpeen.

Kovaa rasvaa saadaan mm. voista, maitotuotteista
 punaisesta lihasta.

Hoidan paljon korkeista veren kolesteroli- ja triglyseridiarvoista kärsiviä potilaita, ja ehkä helpoin tapa laskea kolesterolia on korvata rasvaiset maitotuotteet vähärasvaisilla ja rasvattomilla. Kovaa rasvaa ei haluta ainoastaan vähentää - se halutaan korvata pehmeällä rasvalla. Jos juo kevytmaitoa, parempi vaihtoehto kolesterolin kannalta on rasvaton maito. Mutta vieläkin parempi on todennäköisesti mantelimaito. Näin ruokavalion rasvakoostumus muuttuu radikaalisti parempaan päin. Tulee kuitenkin muistaa, että - kuten pian käyn läpi - maito on erinomainen jodin lähde. Jos kaiken maidon korvaa mantelimaidolla, se saattaa olla hyvä sydänterveyden kannalta mutta jodinsaanti tulee varmistaa muilla keinoin. Voisiko mieluiten juoda sekä rasvatonta maitoa että mantelimaitoa?

Rasvan laadun parantaminen on tärkeä osa
korkean kolesterolin ravitsemushoitoa. Mantelimaito
on hyödyllinen työkalu tässä kuviossa.

Proteiini

Mantelimaito on varmasti erinomainen proteiininlähde ja palautusjuoma esimerkiksi vegaanille? Ei. Proteiini on kohta jossa mantelimaito on täysin vastaantulija ja vanha kunnon lehmänmaito myllyttää sen 6-0. Maidossa proteiinia on 3,3 g ja tämä on ruokavalion aatelia eli todella laadukasta, erinomaisen aminohappokoostumuksen omaavaa proteiinia. Mantelimaidossa proteiinia on 0,5 g joten mantelimaito ei ole hyvä proteiininlähde. Urheilijan kannattaa unohtaa mantelimaito ja juoda treenin jälkeen maitoa jos nämä kaksi ovat vaihtoehdot.

Urheilija tarvitsee riittävästi proteiinia (määrä),
joka on laadukasta (laatu) ja jota nautitaan
säännöllisin väliajoin päivän mittaan (ajoitus).

D-vitamiini

Kummassakaan, mantelimaidossa tai lehmänmaidossa, ei ole luontaisesti D-vitamiinia. Tästä syystä sitä lisätään molempiin. Rasvattomaan luomumaitoon saa jatkossa lisätä D-vitamiinia mutta luomumantelimaitoon ei sitä lisätä. Tässä vertailussa on kuitenkin tavallinen mantelimaito ja siihen lisätään - onneksi! - D-vitamiinia. Jos haluat lukea lisää siitä miten terveysruokaa luomu on niin tsekkaa kollegoideni kirjoittama erinomainen infopläjäys täältä.

Kaloista mm. lohi sisältää runsaasti D-vitamiinia

Mantelimaidossa on D-vitamiinia 0,75 µg, maidossa 1 µg. Mantelimaidon D-vitamiini on kasviperäistä D2-vitamiinia. D2-vitamiinin biologinen aktiivisuus saattaa olla heikompi kuin eläinperäisen D3-vitamiinin (Aro ym. 2012, Voutilainen ym. 2016) - tämä on kuitenkin ristiriitaista, sillä esimerkiksi Biancuzzon ym. 2010 ja Holickin ym. 2008 tutkimukset puoltavat sitä että kasviperäinen D-vitamiini olisi eläinperäisen veroinen.

Sienet ovat erinomainen vegaaninen D-vitamiininlähde.

Mantelimaidon lisäksi muita hyviä D-vitamiininlähteitä vegaanille ovat mm. sienet, margariini ja jodioitu suola. Suositus on että vegaani ottaa päivittäin B12-vitamiinin, jodin ja mahdollisesti myös D-vitamiinin lisänä.

Margariiniin lisätään usein D-vitamiinia, joten
se on hyvä D-vitamiininlähde vegaanille.

E-vitamiini

Maidossa ei ole E-vitamiinia, mutta mantelimaidossa sitä on 1,8 mg eli 15 % päivän tarpeesta. Manteli itsessäänkin on erinomainen E-vitamiinin lähde.

Oliiviöljyssä ja rypsiöljyssä on vielä reippaasti
enemmän E-vitamiinia kuin mantelimaidossa.

B12-vitamiini

B12-vitamiinia on ainoastaan eläinperäisessä ruoassa joten sitä lisätään mantelimaitoon, muttei luomuun. Mantelimaidossa on B12-vitamiinia 0,38 µg eli 15 % päivän tarpeesta. Lehmänmaidossa B12-vitamiinia on saman verran.

B12-vitamiinia on eläinperäisessä ruoassa. Vegaanin tulee
nauttia B12-vitamiini lisänä.

Kalsium

Kalsiumia maidossa ja mantelimaidossa on saman verran. Mutta: jälkimmäisessä laatu saattaa muodostua probleemaksi. Alpron mantelimaidon kalsium on trikalsiumfosfaattia, jonka tehokkuus on kyseenalainen. Trikalsiumfosfaatin ja kalsiumlaktaatin yhdistelmä imeytyy heikommin kuin kalsiumsitraattimalaatti, joka vastaa imeytyvyydeltään maidon kalsiumin tehoa. Sen sijaan Almond breeze-mantelijuomassa käytetään kalsiumkarbonaattia, joka vastaa todennäköisesti teholtaan niin kalsiumsitraattimalaattia kuin lehmänmaitoakin. Lisää kalsiumin eri lähteiden imeytyvyydestä täältä.

Kalsiumia on paljon muuallakin kuin maitotuotteissa -
moni hyvä kalsiuminlähde on vegaaninen.

Vegaanille mantelimaito on erinomainen kalsiuminlähde. Vegaanin kannattaa nauttia mantelimaitoa ja muita kasviperäisiä maidonkorvikkeita pari desiä enemmän eli noin 6-8 dl päivässä.

Jodi

Sitten vielä kaksi tärkeää ravintoainetta, joita purkin kyljessä ei useinkaan mainita. Näistä ensimmäinen on jodi, jonka puute aiheuttaa struumaa eli kilpirauhasen laajentumista. Jodi ja rauta ovat kivennäisaineita joista osalla suomalaisista on puutetta. Desi maitoa sisältää 10 % jodin saantisuosituksesta. Mantelimaidossa ei ole mainintaa jodista mutta tutkimalla siinä käytettyjä ainesosia meille selviää ettei mantelimaidossa ole ainesosia joista jodia voisi tulla. Mantelimaidossa ei siis ole jodia. Tämä on erittäin tärkeää pitää mielessä jos vaihtaa maidon mantelimaidoksi. Vieläkin tärkeämpää tämä on jos ei käytä maitotuotteita ollenkaan. Juomalla maitoa, jogurttia ja muita nestemäisiä maitotuotteita 5-6 dl saadaan 50-60 % päivän jodinsaannista. Lisäämällä pari-kolme siivua juustoa saadaan jodia lisää noin 5 µg, mutta ollaan vielä 60 % tietämillä. Mantelimaito on oiva esimerkki siitä kuinka jodinsaanti romahtaa jos ruokavaliosta jätetään nestemäiset maitotuotteet kokonaan pois. Muistakaamme: jos jotakin jättää pois, tulee miettiä millä sen jättämä aukko paikataan.

Maidossa on jodia, mutta vähän verrattuna merileviin. Levissä
jodia on niin paljon että niistä voi saada aika helposti yliannostuksen.

Vegaanin tulee nauttia jodi lisänä. Kasviperäisissä elintarvikkeissa on nihkeästi jodia:

Syömällä leipää hyvin paljon voi jodia saada tarpeeksi, mutta
vegaanin kannattaa mieluummin ottaa jodilisä.

Seleeni

Seleenin määrää ei mainita maito- eikä mantelimaitopurkin kyljessä. Pienellä salapoliisityöllä kuitenkin selviää että desissä maitoa on seleeniä 2,8 µg. Mantelimaidon seleenipitoisuus jää mysteeriksi.

Seleeniä on maidon lisäksi parapähkinöissä, siemenissä
ja täysviljassa. Monipuolinen ruokavalio on avain
riittävään seleeninsaantiin.

Summa summarum

Manteli on terveellinen elintarvike, mutta myös
mantelimaito on hyvä osa terveellistä ruokavaliota.

Mantelimaito on terveellinen korvike maidolle. Sen lisääminen voisi parantaa suomalaisten kansanterveyttä, mutta siinä piilee myös vaara: vaikka rasvan laatu paranisi ja energiamäärä laskisi, suomalaiset menettäisivät erinomaisen jodinlähteen. Meillä esiintyi vielä 1950-luvulla struumaa, ja kun nyt 2010-luvulla ihmiset ovat alkaneet vaihtamaan jodioitua ruokasuolaa jodioimattomaan sekä osa välttelemään maitotuotteita, saa osa suomalaisista liian vähän jodia. Maidon korvaaminen mantelimaidolla isommassa määrin lisäisi jodinsaannin puutetta. Toki tähänkin olisi ratkaisu: jodin lisääminen kaikkiin kasviperäisiin maidon korvikkeisiin. Kannattaa pitää mielessä sekin että mantelimaidon kalsiumin, ehkä myös D-vitamiinin, laatu on kyseenalainen. Ei auta että kalsiumin määrä on riittävä jos se ei imeydy kunnolla.

Ravitsemusterapeutin vastaanotolle ravitsemuksesta juttelemaan?

Jos sinulla herää kysymyksiä ravitsemukseen liittyen, olet tervetullut ravitsemusterapeutin vastaanotolleni. Hoidan paljon mm. kasvisruokavaliota noudattavia, vatsavaivoista kärsiviä ja ylipainoisia. Pidän vastaanottoa Keskuskadun ja Kampin Terveystalossa. Pidän myös etävastaanottoa joten voit varata ajan etänä tai tulla paikan päälle. Jos kysyttävää, ole yhteyksissä petteri.lindblad1204@gmail.com.

LÄHTEET

Aro A., Mutanen M., Uusitupa M. Ravitsemustiede. 4. painos. Helsinki. Kustannus Oy Duodecim 2012.

Voutilainen E., Fogelholm M., Mutanen M. Ravitsemustaito. 1.-3. painos. Helsinki. Sanoma Pro Oy 2016.

Onko maitotuotteissa mitään terveydelle tärkeitä ravintoaineita?

Koska kuulen jatkuvasti väitteen, ettei maitotuotteista saa mitään terveydelle välttämättömiä ravintoaineita, haluan kirjoittaa lyhyn tiivistelmän siitä mitä ravintoaineita maidosta saa. Näitä ovat:

Desissä maitoa on 120 mg luustolle elintärkeää kalsiumia, mikä on 15 % päivän tarpeesta.

Desi maitoa tai maitorahkaa sisältää 10 % päivän jodin saantisuosituksesta, kun tarve on 150 µg. Jodia tarvitaan kilpirauhasen toimintaan.

Yksi desi maitoa sisältää seleeniä noin 3 µg eli 5-6 % tarpeesta. Yhdestä 3 dl:n lasista maitoa saa 15 % seleenin tarpeesta. Liian vähäinen seleeninsaanti ruoasta voi altistaa syövälle.

Yksi kolmen desin lasi maitoa sisältää 60 % päivän B12-vitamiinin tarpeesta.

Riboflaviinin tarve on noin 1,5 mg, ja maitodesissä sitä on 0,2 mg. Puoli litraa maitoa antaa lähes 100 % yli 30-vuotiaan naisen riboflaviinin tarpeesta.

Olen kirjoittanut maidosta myös perusteellisemman jutun, ja voit lukea sen täältä.

Maidon natrium-kalium-suhde

Kuulin taannoin väitteen, että maito turvottaa siksi että sen natrium-kalium-suhde on niin huono. Natriumia on niin ylenmäärin kaliumiin verrattuna että kroppa ei pidä tästä.

Yhdessä desissä maitoa on kaliumia 160 mg, natriumia 44 mg ja suolaa 112 mg. Kaliumia on neljä kertaa enemmän kuin natriumia. Myös natriumkloridiin eli suolaan verrattuna kaliumia on melkein 1,5-kertaa enemmän.

En tiedä mihin moinen väite siis perustuu mutta tsekkaamalla maidon ravintosisällön voidaan todeta ettei se pidä alkuunkaan paikkaansa.

Kannattaako maitoa juoda?

Maito sisältää runsaasti ravintoaineita: esimerkiksi
kalsiumia, jodia ja seleeniä.

Lähestyn maitokysymystä täysin uudesta näkökulmasta: onko maidossa mitään sellaista mitä ihminen tarvitsee? Maidon ravintosisällöstä kuulee toinen toistaan hurjempia väitteitä, joiden seurauksena tavallisen kuluttajan voi olla vaikeaa tietää mitkä niistä ovat totta. Käydään siis läpi, mitä ravintoaineita maidossa on ja vedetään sen perusteella johtopäätökset, kannattaako maitoa juoda.

Maitokeskustelu alkaa yleensä kysymyksellä: kannattaako maitoa juoda? Kysymys tuntuu hassulta kun ottaa huomioon sen että maidon vaikutus terveydelle on melko neutraali - maito ei kohtuudella nautittuna vaaranna terveyttä muttei ole mikään terveysruokakaan niin kuin parsakaali, ruisleipä tai lohi. Maitotuotteet saattavat toisaalta hieman vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä aikuisiän diabetekseen, toisaalta jos niitä käytetään paljon, lisätä eturauhassyövän riskiä.

Mitä maito sisältää

Yksi sitkeimpiä maidon ravintosisältöön liittyviä huhuja on se että maidossa on luontaisesti D-vitamiinia. Maidossa ei ole D-vitamiinia ellei sitä siihen lisätä. Jos et usko, tsekkaa asia vaikka täältä. D-vitamiini ei mitenkään mystisesti poistu kun maidosta tehdään rasvatonta ja siitä poistetaan rasva. Maitoon lisätään D-vitamiinia, ja tästä syystä maito on erinomainen D-vitamiinin lähde. Yksi desi maitoa sisältää 1 µg D-vitamiinia eli 10 % päivittäisestä saantisuosituksesta. Juomalla kaksi lasia maitoa päivässä saa D-vitamiinia noin puolet päivän tarpeesta. D-vitamiinin ihanteellinen saanti päivässä on tosin hyvin kyseenalainen juttu, ja esimerkiksi 75-vuotiaille suositellaan 20 µg:n D-vitamiinilisää ympäri vuoden. Oli henkilön päivittäin nauttima D-vitamiinin määrä sitten 10, 20 tai 30 µg, saa maidosta joka tapauksessa osan. Luomumaidossa ei yleensä ole D-vitamiinia.

Maidossa on runsaasti kalsiumia: desissä maitoa on 120 mg kalsiumia. Juomalla maitoa ja syömällä lisäksi pari siivua juustoa täytetään päivän kalsiumin tarve idioottivarmasti.

Monikaan ei tiedä että maito on erinomainen jodin lähde. Jodia tarvitaan kilpirauhasen toimintaan. Ennen vanhaan meillä Suomessa oli jodin puutteesta syntyvää struumaa, joka korjattiin ruokasuolan jodioinnilla. Ruokasuola on edelleen hyvä jodin lähde, mutta itse törmään usein siihen probleemaan että henkilön jodin saanti on uhattuna joko jodioidun ruokasuolan tai maidon välttämisen takia. Toki myös merikalat sisältävät runsaasti jodia, mutta kuka jaksaa kiskoa turskaa 150 grammaa joka päivä saadakseen riittävästi jodia? Muita kalojen jodipommeja ovat seiti ja lohi. Kun jodin tarve aikuisilla on 150 µg ja maidossa jodia on noin 15 µg, saa desistä maitoa 10 % saantisuosituksesta.

Seleeni toimii elimistössä rasva-aineenvaihdunnassa glutationiperoksidaasientsyymin rakenneosana. Glutationiperoksidaasi on soluissa antioksidanttina, joka suojaa soluja haitalliselta hapettumiselta. Lisäksi seleeni sitoo elimistössä raskasmetalleja (suora lainaus Finelistä). Olen kirjoittanut seleenistä aiemmin otsikolla Parapähkinäfanit huom! - seleenin liikasaanti mahdollinen. Seleenin päivittäinen tarve on naisilla 50, miehillä 60 µg. Yksi desi maitoa sisältää seleeniä noin 3 µg eli 5-6 % tarpeesta. Yhdestä 3 dl:n lasista maitoa saa 15 % seleenin tarpeesta.

B12-vitamiinin eli kobalamiinin puutosta esiintyy Suomessa harvoin koska sitä on paljon eläinkunnan elintarvikkeissa eli kalassa, lihassa ja maidossa ja näitä me suomalaiset syömme mielellämme. Täysvegaanin tulee nauttia B12-vitamiinia lisänä. Vegaanin ruokavalion ravintosisältö paranee huomattavasti jos hän siirtyy täysvegaanista lakto-vegetarismiin eli ottaa mukaan maitotuotteita. Yksi kolmen desin lasi maitoa sisältää 60 % päivän B12-vitamiinin tarpeesta. Vanhuksilla B12-vitamiinin riittävä saanti voi olla uhattuna joko imeytymishäiriön, liian alhaisen saannin tai näiden kahden yhdistelmän takia.

Riboflaviinia, toiselta nimeltään B2-vitamiinia, löytyy ruoista joissa on paljon proteiinia, esimerkiksi maito, liha ja pavut. Riboflaviinin tarve on noin 1,5 mg, ja maitodesissä sitä on 0,2 mg. Puoli litraa maitoa antaa lähes 100 % yli 30-vuotiaan naisen riboflaviinin tarpeesta.

Maidon proteiini on aminohappokoostumukseltaan täydellistä koska se sisältää ihanteellisen määrän ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Kiitos erinomaisen aminohappokoostumuksen, proteiini on helposti elimistön käytettävissä esimerkiksi lihasten kasvua tai ylläpitämistä varten. Maidon proteiinista 80 % on kaseiinia ja 20 % heraa. Maidon proteiinit näyttävät vähentävän lihasten menetyksiä kun ollaan dieetillä tai rajoitetaan energiansaantia. Tämä on tärkeää dieetillä olevalle kehonrakentajalle mutta vieläkin tärkeämpää vanhukselle, jonka terveyden kannalta ehkä tärkein asia on säilyttää nykyinen lihasmassa. Maidon proteiinit näyttävätkin ylläpitävän lihaksia. Laadukkaan proteiinin tärkeydestä puhuu myös arvostamani lääkäri Jan Sundell.

Tässä vielä kuva maidon tärkeistä ravintoaineista.

Kannattaako maitoa juoda?

Kun asian kääntää näin ja avaa sen mitä kaikkea maito sisältää, koko kysymys "Kannattaako maitoa juoda?" näyttääkin yhtäkkiä aivan erilaiselta. Maidon juominen ei enää olekaan "kannattaako" vai "eikö kannata", vaan maidon tarpeellisuus tulee asettaa asiayhteyteen ja puntaroida sitä vasten, mitä kaikkea muuta henkilö syö.

• Jodia saa maitotuotteista, jodioidusta ruokasuolasta ja merikaloista. Jos henkilö ei syö kalaa ja nauttii suolansa jodioimattomana, ovat vaihtoehdot jodin suhteen harvassa. Maitotuotteiden ja maidon avulla on mahdollista tyydyttää jodin tarve vaikka kalaa tai jodioitua suolaa ei syötäisikään.

• Jos kyseessä on riutuva vanhus, jolle riittävä laadukkaan proteiinin saanti on elinehto, kannattaa kysyä itseltään, onko maidon proteiini minulle tarpeellinen ja hyvä asia? Onko minun helppoa, terveellistä ja ennen kaikkea käytännöllistä korvata maidon proteiini jollain muulla?

• Jos kyseessä on kilpaurheilua harrastava nuori nainen, hyvä kysymys on: jos jätän maidon pois, saanko riittävästi kalsiumia muualta? Jaksanko syödä tofua, kaaleja, mantelia ja siemeniä jotta saan päivittäisen kalsiumin tarpeeni kasaan? Tiedänkö että saan kalsiumia myös kasviperäisistä maidon korvikkeista? Riittävä kalsiuminsaanti on tärkeää kenelle tahansa, mutta erityisesti nuorten sekä naisurheilijan oireyhtymästä ja suhteellisesta energiavajeesta kärsivän tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen että ainakin minimisaanti toteutuu,

Jos mietit maidon tai maitotuotteiden jättämistä pois ruokavaliostasi tai noudatat tällä hetkellä maidotonta ruokavaliota pohdi, saatko nykyisestä ruokavaliostasi riittävästi

- D-vitamiinia

- kalsiumia

- jodia

- seleeniä

- B12-vitamiinia

- riboflaviinia ja
- laadukasta proteiinia

Jos tiedät että saat, asia kunnossa, sillä pärjäät mainiosti ilman maitotuotteitakin - ne eivät ole välttämätön osa ihmisen ruokavaliota. Jos taas et saa, sinun tulee löytää sopiva elintarvike tyydyttämään kyseisen ravintoaineen tarve. Maito on yksi vaihtoehto muiden joukossa. Tieto antaa joustoa, ja sen avulla omaa ruokavaliotaan on mahdollista soveltaa enemmän. Jos taas tietoa ei ole, kannattaa mennä suositusten mukaan ja syödä mahdollisimman monipuolisesti. Kaverini Simo on vegaani, joka on ottanut asioista selvää, syö monipuolisesti ja saa tarvitsemansa ravintoaineet ilman maitoakin.

... ja pieni varoituksen/kohtuuden sana vielä loppuun

Maitotuotteet ovat siis ravintorikasta ruokaa, mutta muista pitää niissäkin kohtuus. 5-6 dl nestemäisiä maitotuotteita ja 2-3 siivua juustoa vuorokaudessa on kohtuutta. Liiallinen maitotuotteiden nauttiminen voi esimerkiksi heikentää raudan imeytymistä, mistä voi seurata raudanpuutosta ja anemiaa. Ilman maitotuotteitakin pärjää: katso kuinka vegaani kasaa fiksun, monipuolisen ruokavalion ilman ainuttakaan maitotuotetta. Koska maito sisältää laktoosia, joka on suolistossa fermentoituva hiilihydraatti, se voi herkkävatsaisella lisätä vatsavaivoja. Tästä syystä varsinkin ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivä todennäköisesti hyötyy jos vaihtaa perusmaidon laktoosittomaan ja/tai käyttää maidon sijasta hapanmaitotuotteita esim. piimää.