Kannattaako viljaa syödä? on pätevä kysymys. Ei vilja ole välttämätön osa ihmisen ruokavaliota aivan niin kuin ei ole maitokaan.
Viljasta tai mieluummin täysviljasta puhuttaessa kääntäisin kysymyksen toisin päin: olennaisin kysymys ei ole kannattaako täysviljaa syödä vaan kannattaako sitä olla syömättä?
Suht moni saa vatsaoireita ainakin fermentoituvia hiilihydraatteja runsaasti sisältävistä viljoista (ohra, vehnä ja ruis) - kun valikoimaa kuitenkin syynää tarkemmin, moni huomaa että puhdas kaura ja kvinoa, vain muutamia mainitakseni, sopivat hyvin. Harva saa vatsaoireita kaikista viljoista.
Miksi sitten mieluummin kysymys kannattaako viljoja olla syömättä?
Siinä missä viljan mässääminen ja 9 leipäpalan syöminen joka päivä helposti lihottaa, turvottaa ja sopii ehkä vain kovaa treenaaville urheilijoille, laadukkaan- eli täysviljan nauttiminen kohtuudella omaa mielenkiintoisia terveyshyötyjä.
Indolipropionihappo on suoliston bakteerien valmistama yhdiste, joka näyttää vähentävän riskiä sairastua kakkostyypin diabeteksen. Indolipropionihappoa syntyy enemmän kun ruokavaliossa on runsaasti täysviljaa ja kuitua. Toisaalta aiemminkin täysviljan on todettu vähentävän riskiä diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Täysvilja vähentää myös suoraan kuolleisuutta.
Monipuolinen ruokavalio on usein myös se terveellisin. Sen sijaan että karsii ruokavaliotaan kovalla kädellä voisi kysyä: kannattaako jättää tätä kokonaan pois? Mieluummin vaikka vähentää. Lisää vatsavaivoista voit lukea tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti