Sivut

5.7.2016

Kannattaako maitoa juoda?



Lähestyn maitokysymystä täysin uudesta näkökulmasta: onko maidossa mitään sellaista mitä ihminen tarvitsee? Maidon ravintosisällöstä kuulee toinen toistaan hurjempia väitteitä, joiden seurauksena tavallisen kuluttajan voi olla vaikeaa tietää mitkä niistä ovat totta. Käydään siis läpi, mitä ravintoaineita maidossa on ja vedetään sen perusteella johtopäätökset, kannattaako maitoa juoda.

Maitokeskustelu alkaa yleensä kysymyksellä: kannattaako maitoa juoda? Kysymys tuntuu hassulta kun ottaa huomioon sen että maidon vaikutus terveydelle on melko neutraali - maito ei kohtuudella nautittuna vaaranna terveyttä muttei ole mikään terveysruokakaan niin kuin parsakaali, ruisleipä tai lohi. Maitotuotteet saattavat toisaalta hieman vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin sekä aikuisiän diabetekseen, toisaalta lisätä eturauhassyövän riskiä.


Mitä maito sisältää


Yksi sitkeimpiä maidon ravintosisältöön liittyviä huhuja on se että maidossa on luontaisesti D-vitamiinia. Maidossa ei ole D-vitamiinia ellei sitä siihen lisätä. Jos et usko, tsekkaa asia vaikka täältä. D-vitamiini ei mitenkään mystisesti poistu kun maidosta tehdään rasvatonta ja siitä poistetaan rasva. Maitoon lisätään D-vitamiinia, ja tästä syystä maito on erinomainen D-vitamiinin lähde. Yksi desi maitoa sisältää 1 µg D-vitamiinia eli 10 % päivittäisestä saantisuosituksesta. Juomalla kaksi lasia maitoa päivässä saa D-vitamiinia noin puolet päivän tarpeesta. D-vitamiinin ihanteellinen saanti päivässä on tosin hyvin kyseenalainen juttu, ja esimerkiksi 75-vuotiaille suositellaan 20 µg:n D-vitamiinilisää ympäri vuoden. Oli henkilön päivittäin nauttima D-vitamiinin määrä sitten 10, 20 tai 30 µg, saa maidosta joka tapauksessa osan. Luomumaidossa ei ole D-vitamiinia.

Maidossa on runsaasti kalsiumia: desissä maitoa on 120 mg kalsiumia. Juomalla maitoa ja syömällä lisäksi pari siivua juustoa täytetään päivän kalsiumin tarve idioottivarmasti.

Monikaan ei tiedä että maito on erinomainen jodin lähde. Jodia tarvitaan kilpirauhasen toimintaan. Ennen vanhaan meillä Suomessa oli jodin puutteesta syntyvää struumaa, joka korjattiin ruokasuolan jodioinnilla. Ruokasuola on edelleen hyvä jodin lähde, mutta itse törmään usein siihen probleemaan että henkilön jodin saanti on uhattuna joko jodioidun ruokasuolan tai maidon välttämisen takia. Toki myös merikalat sisältävät runsaasti jodia, mutta kuka jaksaa kiskoa turskaa 150 grammaa joka päivä saadakseen riittävästi jodia? Muita kalojen jodipommeja ovat seiti ja lohi. Kun jodin tarve aikuisilla on 150 µg ja maidossa jodia on noin 15 µg, saa desistä maitoa 10 % saantisuosituksesta.

Seleeni toimii elimistössä rasva-aineenvaihdunnassa glutationiperoksidaasientsyymin rakenneosana. Glutationiperoksidaasi on soluissa antioksidanttina, joka suojaa soluja haitalliselta hapettumiselta. Lisäksi seleeni sitoo elimistössä raskasmetalleja (suora lainaus Finelistä). Olen kirjoittanut seleenistä aiemmin otsikolla Parapähkinäfanit huom! - seleenin liikasaanti mahdollinen. Seleenin päivittäinen tarve on naisilla 50, miehillä 60 µg. Yksi desi maitoa sisältää seleeniä noin 3 µg eli 5-6 % tarpeesta. Yhdestä 3 dl:n lasista maitoa saa 15 % seleenin tarpeesta.

B12-vitamiinin eli kobalamiinin puutosta esiintyy Suomessa harvoin koska sitä on paljon eläinkunnan elintarvikkeissa eli kalassa, lihassa ja maidossa ja näitä me suomalaiset syömme mielellämme. Täysvegaanin tulee nauttia B12-vitamiinia lisänä. Vegaanin ruokavalion ravintosisältö paranee huomattavasti jos hän siirtyy täysvegaanista lakto-vegetarismiin eli ottaa mukaan maitotuotteita. Yksi kolmen desin lasi maitoa sisältää 60 % päivän B12-vitamiinin tarpeesta. Vanhuksilla B12-vitamiinin riittävä saanti voi olla uhattuna joko imeytymishäiriön, liian alhaisen saannin tai näiden kahden yhdistelmän takia.

Riboflaviinia, toiselta nimeltään B2-vitamiinia, löytyy ruoista joissa on paljon proteiinia, esimerkiksi maito, liha ja pavut. Riboflaviinin tarve on noin 1,5 mg, ja maitodesissä sitä on 0,2 mg. Puoli litraa maitoa antaa lähes 100 % yli 30-vuotiaan naisen riboflaviinin tarpeesta.

Maidon proteiini on aminohappokoostumukseltaan täydellistä koska se sisältää ihanteellisen määrän ihmiselle välttämättömiä aminohappoja. Kiitos erinomaisen aminohappokoostumuksen, proteiini on helposti elimistön käytettävissä esimerkiksi lihasten kasvua tai ylläpitämistä varten. Maidon proteiinista 80 % on kaseiinia ja 20 % heraa. Maidon proteiinit näyttävät vähentävän lihasten menetyksiä kun ollaan dieetillä tai rajoitetaan energiansaantia. Tämä on tärkeää dieetillä olevalle kehonrakentajalle mutta vieläkin tärkeämpää vanhukselle, jonka terveyden kannalta ehkä tärkein asia on säilyttää nykyinen lihasmassa. Maidon proteiinit näyttävätkin ylläpitävän lihaksia. Laadukkaan proteiinin tärkeydestä puhuu myös arvostamani lääkäri Jan Sundell.

Tässä vielä kuva maidon tärkeistä ravintoaineista.



Kannattaako maitoa juoda?


Kun asian kääntää näin ja avaa sen mitä kaikkea maito sisältää, koko kysymys "Kannattaako maitoa juoda?" näyttääkin yhtäkkiä aivan erilaiselta. Maidon juominen ei enää olekaan "kannattaako" vai "eikö kannata", vaan maidon tarpeellisuus tulee asettaa asiayhteyteen ja puntaroida sitä vasten, mitä kaikkea muuta henkilö syö.

  • Jodia saa maitotuotteista, jodioidusta ruokasuolasta ja merikaloista. Jos henkilö ei syö kalaa ja nauttii suolansa jodioimattomana, ovat vaihtoehdot jodin suhteen harvassa. Maitotuotteiden ja maidon avulla on mahdollista tyydyttää jodin tarve vaikka kalaa tai jodioitua suolaa ei syötäisikään.
  • Jos kyseessä on riutuva vanhus, jolle riittävä laadukkaan proteiinin saanti on elinehto, kannattaa kysyä itseltään, onko maidon proteiini minulle tarpeellinen ja hyvä asia? Onko minun helppoa, terveellistä ja ennen kaikkea käytännöllistä korvata maidon proteiini jollain muulla?
Jos mietit maidon tai maitotuotteiden jättämistä pois ruokavaliostasi tai noudatat tällä hetkellä maidotonta ruokavaliota pohdi, saatko nykyisestä ruokavaliostasi riittävästi

- D-vitamiinia
- kalsiumia
- jodia
- seleeniä
- B12-vitamiinia
- riboflaviinia ja
- laadukasta proteiinia

Jos tiedät että saat, asia kunnossa, sillä pärjäät mainiosti ilman maitotuotteitakin - ne eivät ole välttämätön osa ihmisen ruokavaliota. Jos taas et saa, sinun tulee löytää sopiva elintarvike tyydyttämään kyseisen ravintoaineen tarve. Maito on yksi vaihtoehto muiden joukossa. Tieto antaa joustoa, ja sen avulla omaa ruokavaliotaan on mahdollista soveltaa enemmän. Jos taas tietoa ei ole, kannattaa mennä suositusten mukaan ja syödä mahdollisimman monipuolisesti.

2 kommenttia:

  1. Jos ei tykkää juoda maitoa, voi maidon ravintoaineet nauttia vaikkapa jogurttina. Tämä usein unohdetaan. TL/ @ravitsemus

    VastaaPoista