Ketogeeninen ruokavalio ja sen toteuttaminen käytännössä

Ketogeeninen ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia ja
jonkin verran lihaa, mutta niukasti hiilihydraattia

Hiilihydraatit ovat kehon pääasiallinen energianlähde. Kun ravinnon hiilihydraatteja rajoitetaan tietyn määrän alle, kehossa käynnistyy muutoksia joiden ansiosta energianlähde muuttuu hiilihydraateista rasvoiksi. Ensimmäinen näistä muutoksista on niin sanotun glukoneogeneesin alkaminen. Glukoneogeneesi tarkoittaa hiilihydraattien valmistamista muista ravintoaineista, esimerkiksi glyserolista ja aminohapoista. Kun ravinnosta saatavan hiilihydraatin määrä laskee entisestään, ei glukoneogeneesi enää riitä vastaamaan kehon tarpeeseen. Tässä vaiheessa kuvioihin astuu ketogeneesi.

Ketogeneesin tehtävänä on varmistaa että kun hiilihydraatit eivät riitä, niille aletaan tuottaa vaihtoehtoista energianlähdettä: tämä vaihtoehtoinen energianlähde on ketoaineet. Ketoaineet siis korvaavat hiilihydraatin (glukoosin) pääasiallisena energianlähteenä. Kroppa siirtyy käyttämään toista energianvaluuttaa vähään samaan tapaan kuin jos vaihtaisit autoosi laitettavan bensan. Erona vaan on se että siinä missä väärän polttoaineen laittaminen autoon voi tuhota sen, ihmiskeho on paljon ovelammin rakennettu kapistus: se pystyy sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Ihmiskeho osoittaa joustavuutensa kykenemällä näin joustavasti vaihtamaan polttoaineiden välillä.

Ketogeneesin aikana verensokeri- eli glukoosi on matala ja tästä syystä myös insuliinin eritys on matalalla tasolla. Tämä vähentää rasvan ja hiilihydraatin varastoitumista. Rasvojen pilkkominen rasvahapoiksi kiihtyy. Rasvahapot muokataan aineenvaihdunnassa asetoasetaatiksi, joka muokataan edelleen betahydroksibutyraatiksi ja asetoniksi. Nämä ovat ketoaineita, sitä polttoainetta jota keho käyttää energianlähteenä niin kauan kun hiilihydraattien saanti jää riittävän alhaiseksi. Tämä on se elimistön tila jota kutsutaan nimellä: ketoosi.

Ketogeenisessa ruokavaliossa rasvoja muokataan ketoaineiksi,
joita keho käyttää energiaksi.

Ketogeeninen ruokavalio tarkoittaa siis elimistön tilaa jossa hiilihydraatteja syödään niin vähän että keho käynnistää ketoaineiden tuotannon ja kroppa menee ketoosiin.

Ketogeenisessa ruokavaliossa syödään vain niukasti hiilihydraatteja

Ketogeeninen ruokavalio ei ole täysin sama kuin vähähiilihydraattinen ruokavalio. Vähähiilihydraattisia ruokavalioita on erilaisia ja hiilihydraattien määrä niissä vaihtelee. Ketogeenissa ruokavaliossa taas hiilihydraattien määrä lasketaan niin alas että keho menee ketoosiin. Jos kehosi ei ole ketoosissa, kyseessä ei ole ketogeeninen ruokavalio. Yleensä ketoosiin pääsee kun syö hiilihydraattia alle 20-50 grammaa päivässä tai 5-10 % päivän kokonaisenergiansaannista. 2000 kalorin ruokavaliolla määrät ovat juuri tuo edellä mainittu 25-50 grammaa. Ketoosiin pääseminen on kuitenkin yksilöllinen prosessi: toiset voivat vaatia vieläkin tiukemman hiilihydraatin rajoittamisen päästäkseen ketoosiin. Kestää yleensä 2-4 päivää että ketoosi alkaa.

Ketogeenisessa ruokavaliossa hiilihydraattien
määrää tulee rajoittaa voimakkaasti.

Kannattaa myös muistaa että liiallinen proteiinin syöminen voi haitata ketoosin käynnistymistä joten proteiininkin saanti voidaan joutua nostamaan tarkempaan tarkasteluun. 2000 kalorin ruokavalio voisi käytännössä tarkoittaa seuraavanlaista jakaumaa ravintoaineiden suhteen:

• 165 g rasvaa
• 40 g hiilihydraattia
• 75 g proteiinia

Muista kuitenkin että tämä on yksilöllistä.

Näin eri elintarvikkeita voit ketogeenisessa ruokavaliossa syödä

Selkein ketogeenisen ruokavalion piirre on siis hiilihydraattien tiukka rajoittaminen. Hiilihydraatteja ei tarvitse täysin välttää eikä tämä olisi käytännössä mahdollistakaan, mutta määrän tulee olla niin matala että ketoaineiden tuotanto käynnistyy. Yleensä tämä tarkoittaa sitä että hiilaria tulee päivässä enintään 20-50 grammaa. Se on aika pieni määrä. Esim. banaani sisältää hiilihydraattia noin 25-30 grammaa, tomaattikin 4,5 g.

Miten ketogeenisella ruokavaliolla syödään? Aloitetaan tämän miettiminen vertaamalla ketogeenistä ruokavaliota ruokapyramidiin:

Ruokapyramidi korostaa että kasviksia, marjoja, hedelmiä
ja täysviljaa syödään monipuolisesti ja runsaasti.

Viljatuotteet

Ruokapyramidissa tärkeintä on syödä monipuolisesti ja runsaasti kasviksia, marjoja, hedelmiä ja täysviljaa. Täysviljaan kuuluu mm. leivät, puuro, pasta, riisi, peruna ja mysli. Ketogeenisessa ruokavaliossa ei suoraan kielletä täysviljan syömistä mutta koska hiilihydraattien määrä halutaan painaa niin alas että ketoosi käynnistyy, ei täysviljalle ole kauheasti tilaa. Leipäviipale sisältää helposti 15 grammaa hiilihydraattia ja siitä voi tulla sen verran hiilihydraattia että yksin leipä estää ketoosin alkamisen.

Viljatuotteille ei ketogeenisessa ruokavaliossa
ole juuri tilaa.

Psyllium ei sisällä hiilihydraattia joten se toimii erinomaisena kuidunlähteenä.

Kasvikset, marjat ja hedelmät

Kasvikset/vihannekset, hedelmät ja marjat ovatkin sitten kiinnostavampi elintarvikeryhmä. Vihanneksia kehotetaan syömään runsaasti, mutta tämä ei ole täysin yksinkertainen asia. Moni vihannes sisältää yllättävän paljon hiilihydraattia. Esimerkiksi 100 grammaa punajuurta sisältää 8 g hiilihydraattia, porkkana ja punasipuli taas 5,5 g molemmat. Paprikassa on yli 4 grammaa, tomaatissa 3,5 g. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä olisi hyvä syödä ainakin puoli kiloa päivässä. Jos syöt pari sataa grammaa porkkanaa, yhden tomaatin ja laitat ruoan mukaan punasipulin, voit saada niin paljon hiilihydraattia että kehosi ei enää ole ketoosissa.

Hedelmistä lähes kaikissa on selvästi enemmän hiilihydraattia - poikkeuksia ovat mm. avokado, melonit ja greippi - joten niissä pitää olla todella tarkkana. Toki yksi kiivi on aika pieni ja siinä on vain 6 g hiilaria. Samaa koskee mandariinia.

Hedelmät eivät ainakaan suurissa määrin sovi
ketoruokavalioon. Kuvassa hiilihydraatin määrä
yhdessä hedelmässä.

Monessa marjassa on selvästi yli 5 grammaa hiilaria 100 g kohti joten niitäkään ei voi syödä runsaasti - vadelmassa on 6 grammaa hiilihydraattia. Tyrnissä on ainoastaan 2 g.

Vihannekset joita voi syödä vapaammin ovat lehtivihannekset kuten lehtikaali ja pinaatti, parsakaali, kukkakaali, kurkku sekä monet sienet.

Sienissä on hyvin D-vitamiinia.

Maitotuotteet

Maitotuotteita ei ole kielletty, mutta niissäkin täytyy noudattaa varovaisuutta. Desissä maitoa on hiilaria 5 grammaa, kreikkalaisessa jogurtissa reilu 4 grammaa. Juustossa ei hiilihydraattia sen sijaan ole. Raejuustossa hiilaria on maltilla, noin 2 grammaa sadassa grammassa. Maustamaton maitorahka sisältää 3 g.

Maitotuotteet sisältävät monia ravintoaineita ja siksi
niitä olisi hyvä nauttia kohtuudella.

Vegaanisista maidonkorvikkeista osa käy. Ainakin makeuttamaton mantelimaito on ok.

Pähkinät, siemenet ja rasvat

Entä sitten pähkinät ja siemenet? Niissä hiilihydraatin määrä vaihtelee. Monet siemenet esim. chia, seesam, hamppu ja pellava, sisältävät enintään vain pari grammaa hiilaria per 100 g siementä. Siemeniä ei kuitenkaan tule syödä enempää kuin 2 rkl päivässä koska ne voivat kerätä itseensä raskasmetallia.

Osassa pähkinöistä on hyvin maltilla hiilihydraattia - saksanpähkinä ja hassel 3 g/100 g - kun taas cashewssa on jo lähes 20 g. Pähkinöitä ja siemeniä voi syödä mutta pitää olla tarkkana laadun kanssa. Saksanpähkinä on ketogeenissa ruokavaliossa hyvä rasvan lähde.

Rasvoja voi käyttää runsaissa määrin. Edellä mainittu avokado on erinomainen rasvan lähde ketogeenista ruokavaliota noudattavalle. Jostakin syystä ketogeenisessä ruokavaliossa usein suositaan runsaasti kovaa rasvaa sisältäviä rasvoja kuten voi, kerma sekä kookosöljy- ja voi. Tästä lisää alempana mutta mainitaan tässä vaiheessa että kovan rasvan lähteiden suosiminen on ongelmallista koska ne lisäävät riskiä sairastua sydän-verisuonitauteihin. Myös oliiviöljyä suositaan ketogeenisessa ruokavaliossa. Oliiviöljy on terveellinen rasva, mutta ottaisin mukaan listalle myös rypsiöljyn. Myös avokadoöljy ja pellava- sekä hamppuöljy ovat terveellisiä, mutta näistä ainoastaan avokadoöljy sopii paistamiseen. Myös margariini esimerkiksi Keiju Rypsi on erittäin jees.

Rypsiöljy on erinomainen
omegakolmosten lähde.

Liha, kala, kananmunat sekä kasviperäiset proteiininlähteet

Entä sitten muut proteiininlähteet? Nauta, possu, kana, kala, katkarapu ja kananmunat eivät sisällä hiilihydraattia joten hiilihydraatin puolesta niitä saisi syödä runsaasti. Ongelmaksi kuitenkin muodostuu se että runsas punaisen lihan syöminen on yhdistetty kasvaneeseen paksusuolen syövän riskiin. Myös esim. pekoni sisältää runsaasti kovaa rasvaa joten runsas rasvaisen lihan syöminen ei ole sydänystävällistäkään. Sen sijaan kalaa, katkarapuja ja kanaa voi syödä runsaasti. Nykytiedon mukaan noin yksi kananmuna päivässä olisi ok mutta osalla tämäkin voi nostaa veren kolesterolia. Joka tapauksessa proteiinilähteissä kanan, kalan ja katkaravun suosiminen on järkevää.

Mifussa on pari grammaa hiilaria joten sekin sopii ainakin maltilla.

Entä vegaaninen ketogeeninen ruokavalio? Palkokasvit sisältävät runsaasti hiilihydraattia joten niitä ei ainakaan suurissa määrin voi syödä. Nyhtökaurassa on hiilaria melkein 10 g sadassa grammassa joten sekin on vähän siinä ja siinä.

Myös tofu sisältää vain vähän hiilihydraattia joten koska sen rasvakoostumus on erittäin hyvä, tofua kannattaa suosia myös. Oumph kebabissa on vain 4 g hiilaria.

Jos olet kiinnostunut veganismin ja ketogeenisen ruokavalion yhdistämisestä, kannattaa perehtyä erilaisiin vegaanituotteisiin. Näitä tulee markkinoille jatkuvaa syöttöä ja varmasti moni muukin kuin tällä listalla esitetty sopii ketogeeniseen ruokavalioon.

Ketogeeniset herkut ja alkoholi

Viimeisenä listalla ovat herkut. En kauhean hyvin tunne vähähiilihydraattisten herkkujen kokkailua mutta googlettamalla esim. "vhh herkku" löytää paljon ideoita. Mantelista ja kookosrasvasta varmasti saa hyvänmakuisia juttuja.

Alkoholijuomista kirkkaat, vodka, gini sekä punaviini ja kuiva valkoviini eivät paljon hiilihydraattia sisällä mutta en ole varma miten alkoholi vuorovaikuttaa ketoosin kanssa eli katkaiseeko se ketoosin.

Yhteenveto eli mitä elintarvikkeita syödään

Ruokapyramidista löytyy muutama elintarvikeryhmä, josta voi syödä melko vapaasti. Näitä ovat:

• Osa vihanneksista, sienet
• Osa marjoista ja hedelmistä
• Osa maitotuotteista, ainakin juusto ja raejuusto, ehkä maitorahka
• Aterioilla voi juoda makeuttamatonta mantelimaitoa
• Siemenet, osa pähkinöistä
• Rasvat, öljyt, avokado, margariini
• Lihat eli nauta, possu, kana, kala sekä katkarapu ja kananmunat
• Mifu, vegaanisista proteiininlähteistä tofu. Oumphissa hiilaria on hieman enemmän. Tutustu vegaanisiin vaihtoehtoihin.

Ketogeenisen ruokavalion kokoaminen käytännössä - ketogeeninen ruokapyramidi

Ainoa ryhmä joka ketogeenisessa ruokavaliossa jää kokonaan pois on täysvilja. Ja oikeastaan tässäkin voi vaihtelulla tehdä päiviä joissa täysviljaa on mukana maltillisia määriä. Esimerkiksi ruokalusikallisessa kauraleseitä on 5 g hiilaria ja tämä on mahdollista mahduttaa ainakin osaan päivistä. Toki täytyy muistaa että kaikkein matalimmilla hiilihydraattimäärillä tämäkin määrä on haastava. Jos hiilihydraattia saa syödä vain 10 g, niin kuin kaikkein kevyimmillä henkilöillä on, lusikallisesta lesettä saa 50 % päivän hiilarisaldosta.

Vihanneksia ja sieniä saa syödä, toki valikoima on rajattu. Sama koskee marjoja ja hedelmiä. Voit toki syödä tomaattia ja punajuurta mutta muuta hiilihydraattia saat silloin nauttia vähemmän.

Sienet sopivat ketoruokavalioon.

Maitotuotteissa ja pähkinöissä täytyy pitää maltti ja katsoa mitä syö.

Siemeniä voisi hiilareiden puolesta syödä rajattomasti mutta raskasmetallien takia suositus on enintään 2 rkl/vrk.

Rasvoja, avokadoa, lihaa (sis kala ja kana), katkarapuja ja kananmunaa saa periaatteessa syödä hyvin vapaasti, esim. tofua maltilla.

Kannattaa kuitenkin muistaa että jos saat hiilihydraattia edes maltilla jostakin elintarvikkeesta, saldoa on vähemmän jäljellä muissa valinnoissa. Jos otat löysästi jonkun hiilarisisällön kanssa, sinun täytyy tiukentaa toisen kanssa. Siksi yhden kiivin syöminen helposti aiheuttaa sen ettet voi syödä loppupäivästä esimerkiksi tomaattia. Tässä piileekin yksi ketogeenisen ruokavalion haasteista: et voi joka päivä syödä monipuolisesti. Voit toki syödä kasviksia, hieman marjoja ja ehkä hedelmiäkin, muttet vapaasti ja monipuolisesti. Sinun pitää olla tarkkana terveellistenkin elintarvikkeiden kanssa, muuten et ole enää ketoosissa. Jos olet suurempikokoinen ja kulutat paljon, sinulla on enemmän valinnanvaraa ja voit tehdä enemmän vaihtelua. Koska se, millä määrillä pääset ketoosiin, on yksilöllistä, voi olla että voit syödä selvästi yli 50 g hiilihydraattia. Tähän määrään mahtuu jo paljon monipuolisemmin tavaraa, mutta sinun täytyy silti tietää mitä syöt koska muuten määrät menevät helposti yli.

Ketogeenisessa ruokapyramidissa on sama perusperiaate kuin tavallisessakin ruokapyramidissa: pääpaino on kasviksissa, sienissä, marjoissa ja hedelmissä. Ketogeenisessa ruokapyramidissa ei mässäillä lihalla, voilla, kermalla ja kookosöljyllä - kasvisten, hedelmien ja marjojen lisänä syödään laadukkaita proteiininlähteitä jotka ovat usein kasviperäisiä, sekä käytetään hyviä rasvoja. Suuri painotus kalassa, äyriäisissä, vähärasvaisissa maitotuotteissa, kasviproteiinissa kuten tofussa, siemenissä ja pähkinöissä. Aterioilla lisätään rypsi- ja oliiviöljyä, avokadoa ja kananmunaa syödään maltilla. Ruokajuomana toimii vesi, makeuttamaton mantelimaito, kahvi tai tee. Silloin kun päivän hiilihydraattisaldoon mahtuu, laajennetaan kasviksista, marjoista ja hedelmistä siten että syödään myös niitä enemmän hiilihydraattipitoisia, sekä nautitaan maltilliset määrät täysviljaa esim. leseiden muodossa. Psylliumia voi käyttää vaikka päivittäin, se monipuolistaa kuidunsaantia. Tässä ketogeeninen ruokapyramidi:

Myös ketogeenisessa ruokapyramidissa tärkein rooli on
kasviksilla, marjoilla ja hedelmillä sekä
hyvillä rasvoilla ja kuidunlähteillä.

Konkreettisia ateriaesimerkkejä

Sekaruokavaliossa hyvä aamupalaesimerkki voisi olla kaurapuuro + mustikat + raejuusto + mehukeitto, mukaan voi laittaa myös pähkinöitä. Ketogeenisessa kaura jää pois, mutta mustikat, raejuusto ja pähkinät voisi olla sopiva yhdistelmä. Sokeroimattomassa mehukeitossa on hiilaria vain maltilla, joten sitä voisi käyttää pienet määrät, ja pähkinät voi ottaa erikseen. Aamupala voisi olla esimerkiksi:

• Raejuusto 150 g
• Mustikat 1 dl
• Mehukeitto sokeroimaton 1 dl
• Saksanpähkinät 30 g
• Hiilihydraattia yhteensä 12,7 g

Toki jos hiilaria saa tulla vain 20 g päivässä, tässä tulee yhdellä kerralla todennäköisesti liikaa. Mustikan voi korvata jollain vähempihiilarisella marjalla kuten tyrnillä. Raejuuston tilalla voi käyttää vähähiilihydraattista maustamatonta maitorahkaa, laittaa siihen mukaan marjoja ja pähkinöitä.

Vähähiilarinen maitotuote + marjat + pähkinät tai siemenet on hyvä kombo jota voi soveltaa vapaasti.

Pari kananmunaa, kourallinen pähkinöitä ja pieni hedelmä esim. kiivi toimii myös.

Entä pääateriat, lounas ja päivällinen?

Kasviksia voi syödä melko vapaasti ainakin seuraavia laatuja: lehtivihannekset kuten lehtikaali ja pinaatti, parsakaali, kukkakaali, kurkku sekä monet sienet. Esimerkki ateriasta voisi olla:

• Keitettyä kukka- tai parsakaalia muutama sata gramma
• Mukaan suolaa ja hieman kaurakermaa sekä yrttejä ja mausteita
• Oliivi- tai rypsiöljyä voi lisätä reilusti
• Proteiininlähteenä esim. lohi
• Juomana sokeroimaton mantelimaito

Tässä vain hyvin raaka, pelkistetty idea. Googlettamalla löytyy vaikka mistä perusruoista vähähiilihydraattisia versioita, esim. lasagne. Kannattaa käyttää mielikuvitusta ja kokeilla rohkeasti. Joka tapauksessa lounaalla ja päivällisellä on hyvä olla aina reilu annos kasviksia, mukaan proteiininlähde ja reilusti hyvälaatuista rasvaa.

Iltapalan voi kasata aamupalan tyylisesti. Pähkinöistä saa aina helppoa, terveellistä syötävää.

Ketogeenisen ruokavalion haasteet ja mahdolliset haittavaikutukset

Rasvan laatu

Sellainen ketogeeninen ruokavalio, jossa suositaan kovan rasvan lähteitä eli voita, kermaa, rasvaista lihaa, rasvaisia maitotuotteita ja kookosöljyä, helposti nostaa veren kokonaiskolesterolia ja LDL-kolesterolia. Kolesterolitason nousu lisää riskiä sairastua sydän-verisuonitauteihin. Tästä syystä Käypä hoito-suosituksessa kehotetaan parantamaan rasvan laatua eli vähentämään kovan ja lisäämään hyvän rasvan määrää. Jos ketogeenisen ruokavalion kasaa sellaiseksi että siinä tulee enemmän hyviä rasvoja, on se huomattavasti sydänystävällisempi vaihtoehto. Kun tärkeimmät rasvanlähteet ovat rypsi- ja oliiviöljy, pähkinät ja siemenet, avokado ja kala, olet turvallisemmilla vesillä.

Rasvan laadulla on suuri vaikutus veren kolesteroliin.

Vitamiinit ja kivennäisaineet

Kuten mikä tahansa ruokavalio, jossa rajoitetaan voimakkaasti tiettyjä peruselintarvikkeita, myös ketogeeninen ruokavalio voi altistaa ravintoaineiden puutoksille. Esimerkiksi C-vitamiinia saa helposti sitrushedelmistä ja marjoista, mutta koska näitä ei voi ketogeenisessa ruokavaliossa syödä vapaasti, C-vitamiinin saanti voi jäädä alhaiseksi jos C-vitamiinin lähteitä ei löydä muualta. Kasviksista paprika on erinomainen C-vitamiinin lähde mutta siinä on aika paljon hiilihydraattia. Parsakaali ja kukkakaali ovat C-vitamiinipommeja joten nämä molemmat ovat tärkeitä ketogeenisessa ruokavaliossa. Myös lehtikaali on hyvä.

Moni marja on C-vitamiinipommi, mutta runsaan
hiilihydraattimäärän takia ei ketogeeniseen
ruokavalioon soveltuva.

Toinen kriittinen ravintoaine on folaatti. Folaattia on kasviksissa, marjoissa, hedelmissä ja täysviljassa. Täysvilja on itseasiassa erinomainen folaatin lähde. Vihreissä kasviksissa on folaattia erityisen hyvin, ja niihin todella täytyy satsata jotta folaattia saa riittävästi.

Myös folaattia marjoista löytyy runsaasti.

Moni ravintoaine on vähän kuin C-vitamiini ja folaatti, eli ketogeeninen ruokavalio ei automaattisesti tarkoita niiden puutosta, se vaan tarkoittaa sitä että niiden riittävän saannin kanssa tulee olla tarkkana. Jos saa syödä monipuolisesti kasviksia, marjoja ja hedelmiä ilman että tarvitsee laskea niiden hiilarisisältöä, folaatin ja C-vitamiinin riittävä saanti vaan nyt on todella helppoa.

Myös jodista, raudasta ja kalsiumista voi tulla puutetta. Hyvä suunnittelu kuitenkin auttaa näissä. Mantelimaito tukee kalsiumin saantia.

Ketoruokavaliossa kannattaa käyttää jodioitua ruokasuolaa.
Se on hyvä jodin lähde.

Hedelmät ja marjat sisältävät erilaisia polyfenolisia yhdisteitä ja antioksidantteja, jotka ovat terveydelle hyödyllisiä. Niitä olisi hyvä syödä runsaasti ja mahdollisimman monipuolisesti. Ketogeenisessa ruokavaliossa tämä ei ole mahdollista.

Kuidunsaanti ja ummetus

Nuoremmilla ummetuksen riski ei ole niin suuri mutta vanhemmilla riski kasvaa. Yksi tärkeimpiä keinoja ehkäistä ja hoitaa ummetusta on riittävä kuidunsaanti. Ketogeenisessa ruokavaliossa kuitua on mahdollista saada hyvät määrät, mutta tämäkin vaatii suunnittelua. Psyllium on erinomainen kuitulisä ja sitä kannattaa käyttää - muista kuitenkin juoda riittävästi. Siemenissä on kuitua hyvin mutta siemeniä saa syödä enintään 2 rkl vuorokaudessa.

Asia jolle ketogeenisessa ruokavaliossa ei mahda mitään on yksipuolistunut kuidunsaanti. Kuitua voi määrällisesti saada riittävästi mutta iso osa tärkeistä fermentoituvista kuiduista kuten ruis jää pois. Kaurassa on liukenevaa kuitua nimeltä beetaglukaania, ja tämäkin jää pois. On todennäköistä että ketogeeninen ruokavalio vaikuttaa haitallisesti suoliston hyviin bakteereihin. Vähennät tätä riskiä jos voit pitää edes pienen määrän täysviljaa säännöllisesti mukana ruokavaliossasi.

Yksipuolisuus

Tämä liittyy osittain kahteen edelliseen kohtaan, mutta yhteenvetona voi sanoa että ehkä suurin ketogeenisen ruokavalion haaste on yksipuolisuus. On totta että ruokavaliosta saa kasattua suht fiksun ja suht monipuolisen siten että hyvin kasattu ketogeeninen ruokavalio on varmasti parempi vaihtoehto kuin mitä moni suomalainen tällä hetkellä syö.

Silti, ketogeeninen ruokavalio jää parhaimmillaankin yksipuoliseksi. Täysvilja, hedelmät, marjat, kasvikset, palkokasvit, pähkinät ja maitotuotteet ovat elintarvikkeita joiden syöminen säännöllisesti ja mahdollisimman monipuolisesti päivittäin edistää terveyttä. Ketogeenisessa ruokavaliossa näitä elintarvikkeita ei voi syödä vapaasti vaan niitä täytyy rajoittaa. Lautasellinen kaurapuuroa antaa hiilihydraattia 20 g, yksi appelsiini saman verran, sama juttu jos syöt 2 dl punaisia linssejä. Pähkinöitä et voi syödä vapaasti vaan sinun tulee etsiä sellainen joka sisältää maltilla hiilaria - tai jos syöt enemmän hiilihydraattia sisältää pähkinää, täytyy sinun muualla päivässäsi vähentää hiilihydraattia. Kaikkea et voi saada.

Yhteenveto - ketogeeninen ruokavalio

Ketogeenisessa ruokavaliossa keho vaihtaa hiilihydraattien tilalle pääpolttoaineeksi ketoaineet. Hiilihydraattien määrä pitää laskea niin alas että ketoaineiden tuotanto alkaa. Ketogeenisessa ruokavaliossa tärkein ravintoaine on rasva. Osaa kasviksista saa syödä melko vapaasti, kun taas muiden kasvisten, marjojen ja hedelmien määrää rajoitetaan, ettei hiilihydraatin määrä kasva liian suureksi. Monia proteiininlähteitä voisi teoriassa syödä suuria määriä mutta haitallisten terveysvaikutusten vuoksi esim. punaista lihaa tulee syödä kohtuudella. Sen sijaan osa pähkinöistä sopii hyvin. Ketogeeninen ruokavalio kannattaa pitää mahdollisimman monipuolisena.

Ketogeeninen ruokavalio pähkinänkuoressa.

Ravitsemusterapeutin vastaanotolle ketoruokavaliosta juttelemaan?

Jos sinulla herää kysymyksiä ketogeeniseen ruokavalioon tai laihduttamiseen liittyen, olet tervetullut ravitsemusterapeutin vastaanotolleni. Hoidan paljon painonpudottajia, vatsavaivoista sekä närästyksestä kärsiviä ja urheilijoita. Pidän vastaanottoa Terveystalo Kampissa ja Keskuskadulla. Voit varata ajan klikkaamalla tästä. Pidän myös etävastaanottoa joten olet tervetullut etänä tai paikan päälle. Jos kysyttävää, ole yhteyksissä petteri.lindblad1204@gmail.com.