Liikunta, ravitsemus ja lepo - mikä on kaikkein tärkein?

Välillä kuulee sanottavan, että varsinkin urheilussa ravitsemus on itseasiassa kaikkein tärkein asia, jopa tärkeämpi kuin itse harjoittelu. Eräs unitutkija sanoi, että uni on kaikkein tärkein: se on ikäänkuin pohja jolle kaikki rakentuu. Itse olen asiasta eri mieltä.

Olen sitä mieltä että liikunta, ravitsemus ja lepo on pyhä kolminaisuus, kolmen tekijän summa, jossa kaikki ovat yhtä tärkeitä. Jos kolmikosta ottaa yhden pois, kokonaisuus kaatuu.

Olen ravitsemusterapeutti ja voisi ehkä kuvitella että tästä näkökulmasta korostan eniten juuri ravinnon merkitystä. Onhan ravitsemuksella valtava vaikutus syövän syntyyn, sydän-verisuonitauteihin, diabetekseen, nivelrikkoon, dementioihin jne. Mutta ravitsemus ei kuitenkaan ole yhtään mitään ilman kahta muuta tekijää, liikuntaa ja unta/muuta lepoa.

Mietitään vaikka ihmistä jonka ruokavalio on tip top ja joka nukkuu riittävästi, mutta joka ei ota askeltakaan päivässä. En vaan voi mitenkään kuvitella tätä tilannetta hyväksi, etkä varmaan voi sinäkään.

Mietitään ihmistä joka syö fiksusti ja liikkuu, mutta on aina väsynyt. Ei hyvä, sillä hän ajautuu burnoutiin ennemmin tai myöhemmin tai saa sydänkohtauksen.

Tai sitten kolmas esimerkki, henkilö joka nukkuu 8-10 tuntia yössä ja liikkuu säännöllisesti, mutta syö ainoastaan pikaruokaa ja juo päivittäin runsaan annoksen alkoholia. Ei mitään järkeä tässäkään.

Urheilijalle saatetaan sanoa että varsinkin voimaharjoittelussa syömisen vaikutus on suurempi kuin treeni ja lepo. Olen tästäkin eri mieltä koska kokonaisuus vaan ei voi toimia jos kaikki palikat eivät ole kunnossa. Ruoka on rakennuspalikoita ja polttoainetta, lepo palauttaa, mutta ainoastaan harjoittelu sysää kehityksen eteenpäin. Ilman harjoittelua ei tapahdu mitään.

Jos kokonaisuus on 100 prosenttia, voi tietysti miettiä että onko kukin kolmesta tekijästä 33 % vai onko jonkun merkitys suurempi. En näe tätäkään kovin mielekkäänä: mitä käytännön hyötyä liikunnan, ravitsemuksen ja levon arvottamisesta näin on? Jos ollaan tilanteessa että jostain näistä täytyy karsia niin se on siten eri juttu. Jos ei ole aikaa nukkua, siten tehdään kahdesta muusta tekijästä mahdollisimmat hyvät. Korostan että tämä ei ole suositeltava tilanne mutta sitten taas toisaalta, harva meistä elää maailmassa jossa terveyden kaikki osatekijät on hoidettu vimpan päälle. Itse en ainakaan.

Liikunta, ravitsemus ja lepo on terveyden pyhä kolminaisuus jossa tekijät tukevat toinen toisiaan. Jos halutaan terveyttä, kaikki palikat tulee huomioida. Palikoiden laittaminen arvojärjestykseen on keinotekoista.