Vietin aikaani kaupungilla kauniina kesäpäivänä. Olisi ollut kiva vaan istuskella puistossa ja kävellä ympäriinsä mutta minulla alkoi olemaan pieni nälkä. Olin syönyt kunnon aterian noin kolme ja puoli tuntia sitten joten tiesin että jos en nyt syö jotain, se kostautuu minulle hetken päästä huutavana nälkänä ja silloin tulee syötyä aivan liikaa. Siispä vaikken olisi kauheasti jaksanut mitään ateriarytmejä miettiä, hain supermarketista proteiinivanukkaan ja banaanin. Nälkä pysyi hallinnassa ja kun söin myöhemmin parin-kolmen tunnin päästä päivällisen, nälkä ei ollut eläimellinen ja ateriakoko pysyi kohtuullisena.
Tämä kaikki sai minut jälleen kerran miettimään että välillä on kyllä pirun rasittavaa olla ateriarytmin orja! Minulla on aina ollut pohjaton maha mikä tarkoittaa sitä että syön kokoisekseni paljon. Tämä tarkoittaa että minulla kuluu paljon aikaa aterioiden ja välipalojen valmistamiseen (okei tällä kertaa ostin välipalan kaupasta mutta ymmärrät pointin). Valmistamisen lisäksi pitää huolehtia että ruoka on mukana esim. töissä jotta pystyn ne myös syömään. Jos on pitkä päivä edessä, voi vaatia jo vähän taiteilua saada syötyä riittävästi, riittävän laadukasta ruokaa ja riittävän säännöllisesti.
Moni ihminen ei tunnu käsittävän, kuinka paljon duunia fiksusti syöminen vaatii. Monen kohdalla käy myös niin että koska ei jakseta nähdä vaivaa siihen että tehtäisiin kunnon eväät päivään, päädytään näkemään nälkää ja ostamaan hätäratkaisuna suklaapatukka.
Olen useasti sanonut ettei terveellinen syöminen tai painonhallinta ole itsekurikysymys, ja näin se on. Itsekuria kyllä tarvitaan mutta ei niinkään kiusausten ja nälän vastustamisessa. Itsekuria tarvitaan siihen että jaksaa miettiä seuraavan päivän syömiset, valmistaa seuraavalle päivälle riittävät eväät ja todella syödä rytmin mukaan. Itsekuria tarvitaan syömisten vastustamisessa vasta siinä vaiheessa jos ollaan mokattu valmistelun kanssa. Ihminen voi toki pitää itsensä nälässä ja opetella niin kovan itsekurin että kestää mitä eläimellisimmänkin nälän - harvoin kukaan kuitenkaan pystyy tällaiseen joten toimivampi ratkaisu on satsata siihen että nälkä pysyy hallinnassa. Kun syö hyvää ruokaa riittävästi ja hyvällä rytmillä, nälkä ei pääse kasvamaan niin suureksi että sitä olisi epäinhimillisen vaikea vastustaa.
Liian usein mietitään vahingon korjaamista siinä vaiheessa kun vahinko on sattunut. Liian usein kaivataan itsekuria ja ruoskintaa kun ratkaisu olisi fiksu valmistelu. Kun luodaan hyvät olosuhteet on vaikea epäonnistua. Niiden hyvien olosuhteiden luominen vaatii kovaa, pitkäjänteistä duunia vuodesta toiseen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti