Sydän- ja verisuonitautien ehkäisy

Sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä tärkeintä on kohdistaa hoito tautien riskitekijöihin. Yksi selkeimpiä näistä on veren kolesteroli. Jos kolesteroli on koholla, riski sydäntauteihin kasvaa. Parantamalla ruoan rasvan laatua kolesterolia voidaan yleensä merkittävästi laskea. Kolesterolin lisäksi moni muukin asia vaikuttaa sairastumiseen. Painonhallinta, tupakoimattomuus ja suolan käyttö ovat eräitä tärkeitä. Käydään läpi, miten sydän- ja verisuonitauteja ehkäistään.

Kolesterolipotilas vastaanotolla

Yksi yleisimpiä potilasryhmiä joita vastaanotollani hoidan, on henkilö jolla on veren kohonneet kolesteroliarvot. Usein mukana on myös kohonnut veren triglyseridi. Korkea kolesteroli ei ole ainoa sydäntauteja lisäävä tekijä, mutta jos kolesterolit ovat korkealla, se taatusti lisää riskiä. Varsinkin jos LDL-kolesteroli on korkea mutta HDL-kolesteroli matala, tilanne on erityisen huono.

Käyn ensin läpi potilaan tilanteen selvittäen elintavoista mm. liikunnan, alkoholinkäytön, unen ja yleisen elämäntilanteen. Seuraavaksi mennään ravintoanamneesiin eli ravitsemushaastatteluun: selvitän miten potilas päivässä syö.

Uni ei ehkä suoraan laske kolesterolia, mutta sen vaikutus
kokonaisterveyteen on kiistaton. Riittävä uni auttaa
painonhallinnassa ja tekemään fiksuja valintoja.

Ravintoanamneesi luo pohjan seuraavaan osioon: itse ravitsemusohjaukseen. Kaikkein tärkeintä on parantaa ruokavalion rasvakoostumusta. Jos kovaa rasvaa tulee runsaasti rasvaisista maitotuotteista ja lihasta, sitä kannattaa vähentää ja tuoda tilalle pehmeää rasvaa, jota saadaan mm. pähkinöistä ja rypsiöljystä. Yhdessä sovitaan yleensä muutama muutos jonka potilas elintavoissaan muuttaa - muutos voi olla myös olla muu kuin suoraan ravitsemukseen liittyvä, kuten arkiaktiivisuuden tai unen lisääminen - sen jälkeen sovitaan kontrolli yleensä 1-2 kuukauden päähän. Kontrollissa seurataan, miten muutokset ovat toteutuneet. Kolmas kerta voidaan ottaa joko ennen tai jälkeen labrakontrollin eli uusien kolesterolimittausten - jos tavataan mittausten jälkeen, on siinä hyvä tilaisuus vetää yhteen tulokset ja pohtia, miten ruokavaliomuutokset ovat vaikuttaneet.

Ravitsemusterapeutin vastaanotolla potilaan tilanne selvitetään
perusteellisesti,  oli kyseessä sitten korkea kolesteroli,
triglyseridi tai raudan puute.

Mitä sydän- ja verisuonitaudit ovat?

Sydän- ja verisuonitaudit voidaan jaotella seuraavanlaisesti:

• Sepelvaltimotauti

Sepelvaltimot vievät verta sydämeen: niiden ahtautuminen ja kovettuminen heikentää sydämen hapen saantia, jolloin sen toiminta häiriintyy.

• Sydämen vajaatoiminta

Aiheuttajana usein sepelvaltimo- tai verenpainetauti.

• Aivoverenkierron häiriö

Verisuonet ahtautuvat.

Entä sitten ateroskleroosi? Jokainen on kuullut sanan, mutta mitä se tosiasiassa tarkoittaa? Ateroskleroosi on yhtä kuin valtimoiden rasvoittuminen ja kovettuminen. Valtimot rasvoittuvat ja kovettuvat, mikä ahtauttaa suonia.

Kolesterolia kasaantuu varsinkin suuriin verisuoniin:

• Sepelvaltimot ==> säteilyä rintakipuna esimerkiksi liikkuessa
• Kaulavaltimot vievät verta aivoille ==> ahtautuminen voi saada aikaan muistihäiriöitä
• Reisivaltimoiden ahtautuminen voi aiheuttaa katkokävelyä

Ateroskleroosissa valtimot rasvoittuvat ja kovettuvat.
Ruokavalio on tehokas työkalu vähentää riskiä
ateroskleroosiin.

Infarktikin on tuttu sana mutta mitä se tarkoittaa? Infarkti tarkoittaa kuoliota. Suoni ahtautuu ja pahimmillaan tukkeutuu - tämä aiheuttaa hapenpuutetta. Hapenpuute johtaa kudoksen kuolemaan eli kuolioon. Sydäninfarkti on sepelvaltimon veritulppa kun taas aivoinfarkti on kaulavaltimon veritulppa. Infarkti voi tappaa.

Ateroskleroosi - mennään syvemmälle - mitä valtimoiden kovettumisessa tapahtuu

LDL ja HDL ovat lipoproteiineja, jotka kuljettavat kolesterolia veressä. Niitä molempia tarvitaan, mutta kuten yleensä, tasapaino on paras vaihtoehto eikä liika ole hyvästä. Jos LDL ja HDL on tasapainossa, kuljettaa HDL riittävästi kolesterolia pois maksaan. Ongelmia syntyy jos LDL on niskan päällä. Tällaisessa tilanteessa kovan rasvan vaihtaminen pehmeään rasvaan parantaa veren rasva-arvoja.

LDL ja HDL ovat lipoproteiineja, jotka
kuljettavat kolesterolia veressä

Usein puhutaan kovan rasvan terveysvaikutuksista sydänterveyteen. Kova rasva on kohtuudella ok, mutta suomalaiset saavat kovaa rasvaa liikaa. Kova rasva sulkee solujen LDL-reseptoreja. Lopputuloksena on että LDL-kolesterolin poistuminen verestä heikkenee. Tästä voi muodostua ongelma jos LDL on muutenkin niskan päällä.

Ateroskleroosi käy näin:

1. LDL matkaa verisuonen seinämän sisätilaan, jonne osa takertuu: LDL voi hapettua, mikä vetää puoleensa syöjäsoluja. Seuraa tulehdustila.
2. Syöjäsolut ahtavat itseensä hapettunutta LDL:ää: syntyy vaahtosolu.
3. Vaahtosoluja kertyy suonen seinämän sisätilaan: syntyy rasvajuoste.
4. Plakki on vuosien saatossa kehittyvä suonen seinämän kohouma. Vaahtosolut kuolevat, ympärille syntyy lihassolu-sidekudospeitto. Peittoon kertyy kalsiumia, jonka seurauksena verisuoni kovettuu.
5. Kovettuma voi revetä ==> verihiutaleet ja hyytymistekijät pyrkii korjaamaan: seuraa verihyytymä, joka voi tukkia suonen. Kudos ei saa happea, joten se kuolee = infarkti eli kuolio.

Suonista isoon kuvaan

Ehkäisemme sydän- ja verisuonitauteja vaikuttamalla seuraaviin tekijöihin:

• LDL: erityisesti LDL:n hapettuminen
• HDL
• Triglyseridit
• Tulehdus
• Verenpaine: paksuntaa verisuonia ja sydänlihasta
• Hoitotasapainossa oleva diabetes

Ja näihin vaikutetaan seuraavilla jutuilla:

• Ruokavalio
• Liikunta
• Normaalipaino
• Tupakoimattomuus

Tupakointi lisää riskiä sairastua
sydän- ja verisuonitauteihin.

Jos laitat ruokavaliosi paremmalle tolalle ja pidät maltin alkoholin kulutuksessa, liikut riittävästi, olet normaalipainoinen etkä tupakoi, riskisi sairastua sydän-verisuonitauteihin pienenee merkittävästi.

Miksi LDL ja kova rasva ei aina ole yhteyksissä sydän- ja verisuonitauteihin?

Jos olet lukenut tarkasti, huomasit että niin taudin kehittymisessä kuin tautiin vaikuttavissa tekijöissäkin toistuu moneen otteeseen kaksi sanaa: tulehdus ja hapettuminen. Korkeat kolesteroliarvot omaava henkilöllä vähemmän riskitekijöitä jos muut elintavat ovat kunnossa. Tietysti korkeat kolesteroliarvot ovat aina riskitekijä ja ne olisi hyvä laittaa kuntoon, mutta jos korkea kolesteroli yhdistyy heikkoihin elintapoihin, riski on suurempi. Seuraavassa pientä listaa siitä, mitä elintavoissa olisi hyvä huomioida:

• Vyötärölihavuus
• Tupakointi
• Vähäinen fyysinen aktiivisuus
• Runsas istuminen ja television katselu
• Runsas valkoisen viljan ja sokerin syöminen
• Vähäinen kuidunsaanti
• Vähäinen tuoreiden kasvisten ja siten myös vitamiinien, kivennäisaineiden ja antioksidanttien saanti
• Stressi, väsymys
• Vähäinen uni
• Runsas alkoholi

Liikunta on erinomainen tapa vähentää riskiä
sydäntauteihin, mutta myös moneen muuhun  vaivaan.

Elintavoilla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen että sydän voi hyvin. Ruokavalio on iso osa tätä pakettia – rasvojen laatu, hiilihydraattien laatu, kasvikset, marjat, hedelmät, maitotuotteet. Suuntaa katse myös alkoholinkäyttöön sekä tupakointiin, sekä painonhallintaan ja liikuntaan. Jos tarvitset apua, voit varata ajan ravitsemusterapian vastaanotolleni. Paikan päälle ei ole edes pakko tulla jotta saat ohjausta: jos haluat tulla etävastaanotolle, varaa aika soittamalla Terveystalon ajanvaraukseen 030 6000 tai laita minulle sähköpostia petteri.lindblad1204@gmail.com.

LÄHTEET

Dyslipidemioiden Käypä hoito-suositus. 2017.

Piepoli MF. 2016 European Guidelines on cardiovascular disease prevention in clinical practice. The Sixth Joint Task Force of the European Society of Cardiology and Other Societies on Cardiovascular Disease Prevention in Clinical Practice (constituted by representatives of 10 societies and by invited experts). International Journal of Behavioral Medicine 2017; 24: 321–419.

Ravitsemustaito, 2016, Sanoma Pro Oy