Luin tänään Hesarista jutun lihavuudesta. Tänä päivänä on kuulemma lisääntynyt ankara puhe, että lihavuus johtuisi itsekurin puutteesta. Jotkut saattavat jopa paheksua lihavuuslääkkeiden käyttäjiä koska asia pitäisi ratkaista itse tekemällä ja itsekurilla, lääkkeiden käyttö on luovuttamista.
Olen ollut alalla jo noin 13 vuoden ajan. Olen vetänyt painonhallintarytmiä, työskennellyt kuntokeskuksessa personal trainerina ja pitänyt ravitsemusterapeutin vastaanottoa. Ja koko tämän matkan aikana olen tullut selkeään johtopäätökseen: lihavilla ja ylipainoisilla ihmisillä ei ole yhtään sen vähempää itsekuria kuin normaalipainoisillakaan. Aniharvoin tapaan ihmisiä joilla lihavuus johtuu itsekurin puutteesta. Sen sijaan olen tavannut monia ihmisiä joilla elämä niin sanotusti vie: on vaativa työ, perhe, puoliso(kin voi olla vaativa), lapset, kämpät ym vastuut ja kun kaikki vastuut on hoidettu, päivän päätteeksi ei ole enää paukkuja laittaa omaan hyvinvointiin.
Yleensä painonhallinta-asiaa saa edistettyä voimavarojen allokoinnilla painonhallintaan. Jos painonhallinnalle ei ole aikaa, järjestetään kalenteria että sille löytyy aikaa, esim että syödään hyvä lounas tai tehdään ja syödään kunnon välipala, valmistetaan salaatti aterialle jne. Lihavuutta ei ehkäistä itsekuria lisäämällä vaan järjestämällä voimavaroista osuus jonka voi käyttää painonhallintaan.
