Juha Hulmi on Lihastohtori, Lihastohtori on Juha Hulmi. |
Juha on ollut mulle jo ravitsemustieteen opintojeni aikana tietynlainen auktoriteetti lihaskasvun ravitsemuksen, erityisesti proteiinin, suhteen. Luin aikanaan Juhan tietääkseni ensimmäisen kirjan Lääkkeet ja lisäravinteet urheilussa, ja kyseinen kirja löytyy mun hyllystä vielä tänäkin päivänä. Olen saanut kunnian kirjoittaa Lihastohtoriin kestävästä painonhallinnasta sallivalla otteella, otsikolla Rento vs. tiukkis – joustava ja rajoittava syöminen vertailussa. Kerroin Juhan blogissa myös kokemuksistani lihasdystrofioiden parissa - olinhan henkilökohtainen avustaja kymmenen vuoden ajan ennen valmistumistani.
Siinä lyhyt tarina Juhan ja mun historiasta. Haastattelin Juhaa niin lihaskasvusta, maidosta kuin elämäntapamuutoksissa pysymisestäkin. Pidemmittä puheitta, päästetään peto irti ja mies ääneen. Ole hyvä Juha aka Lihastohtori!
Petteri: Voisitko hieman
valottaa taustaasi – miten ja ennen kaikkea miksi sinusta tuli
Lihastohtori?
Juha: Olen vuonna 2009 lihaskasvusta väitellyt
liikuntatieteiden tohtori ja liikuntafysiologian dosentti. Nautin opettamisesta ja
sitä varten olen hankkinut myös opettajan pätevyyden. Kuitenkin tutkimus on
vielä suurempi intohimoni. Tätä toteutan nyt täysipäiväisesti Akatemiatutkijana. Toimin tämän ajan pääosin Jyväskylän
yliopistossa liikuntabiologian laitoksella liikuntatieteellisessä
tiedekunnassa, mutta minulla on myös ”toinen konttori” Helsingin yliopiston
lääketieteellisessä tiedekunnassa fysiologialla. Tämä Lihastohtori-blogi on kuitenkin työstäni täysin irrallaan oleva harrastus, joka on vain nyt
sitten paisunut kirjan ja satunnaisten koulutusten kautta myös
sivutyöksi. Nyt tosin siis yritän keskittää lähes kaiken ajan tutkimustyöhöni
ja joudun kieltäytymään melkein kaikista erittäin kiinnostavistakin
tarjouksista.
Blogi syntyi lyhyesti seuraavasti. Olin San
Diegossa 2012 keväällä tutkimuskonferenssissa. Meillä oli työkaverien kesken jo
silloin hieman virallisempi blogi Wikiliikkuja, joka itse asiassa elää vielä.
Koin kuitenkin, että minun pitäisi siirtyä soolouralle, jotta voin keskittyä
enemmän lihaksiin ja ilman vastuuta muista tai varsinkaan työnantajastani.
Tuolloin talotohtori Panu Kailan kirjat olivat silloin kovassa huudossa. Meitä
on Suomessa muutama lihaksista väitellyt tohtori, joka työskentelee työkseen
lihaksien parissa ja minä päätin omia ensimmäisenä hyvälle kuulostavan
lihastohtori-nimen itselleni, kuvaahan se minun osaamistani parhaiten ja
väittelin siis aikanaan lihaksista tohtoriksi. Tämän jälkeen kollegoistani tai
tutuistani on tullut mm. taitotohtoria ja juoksutohtoria.
Petteri: Olet myös erittäin kiinnostunut ravitsemuksesta. Voisitko kertoa sinun ja ravitsemuksen yhteisestä historiasta?
Juha: Olin opiskellut liikuntafysiologian opinnoissa jo ravintofysiologiaa ja ravitsemustieteen perusteita (opettajana mm. Mikael Fogelholm) ja innostuin fysiologina erityisesti siitä miten ravinto käyttäytyy kehossamme. Urheiluravitsemus alkoi minua tosissaan kiinnostaa kun sain kesätöiksi tehtäväksi kirjoittaa opiskelukaverini Mika Vähälummukan kanssa laajaa katsausta urheiluravitsemuksesta kesätöiksemme. Tämä oli vuonna 2002 muistaakseni eli opiskelujen alkutaipaleella. Mika oli tehnyt urheiluravitsemukseen erikoistuneella yliopistolla Englannissa kandiopinnot tunnettujen urheiluravisemusgurujen opetuksessa. Innostuin kotimaassa proteiineista mm. Anssi Mannisen oman proteiiniopinnäytteen kautta. Tämän jälkeen tentin tai luin harrastuspohjalta innostuksissani paljon erilaisia urheiluravitsemusoppikirjoja ja lopulta tein graduni proteiinin vaikutuksista voimaharjoituksen vasteisiin urheiluravitsemukseen hurahtaneen proffani Antti Meron johdolla. Vietin myös paljon aikaani erilaisilla treeni- ja ravitsemusfoorumeilla. Tämän jälkeen tein väitöskirjan heraproteiinin vaikutuksista voimaharjoittelun adaptaatioihin ja lihasfysiologiaan (valmistuin 2009). Viime vuodet olen päätyössäni tutkijana syventynyt lihasfysiologiaan ja ravinnon proteiinien sijaan lähinnä lihasproteiineihin, mutta olen edelleen sivuprojekteina ollut mukana tutkimassa myös urheiluravintoa. Tästä esimerkkinä pari kuukautta sitten julkaistu tutkimuksemme heraproteiinista palautusjuomassa sokerilla tai ilman (Hulmi ym. 2015).
Petteri: Olet lihaskasvun
asiantuntija. Miten paljon aloittelijan tarvitsee treenata jotta lihakset
alkavat kasvaa?
Juha: Tämä on kysymys,
johon ei ole täydellistä vastausta. Itseasiassa kollegani Simon Walker omissa
tutkimuksissaan yrittää löytää lisää vastauksia kysymykseen kuinka vähän
riittää. Meidän omissa tutkimuksissa jo kaksi kertaa viikossa perinteistä
voimaharjoittelua viiden kuukauden ajan panostamatta mitenkään ruokailuun tai
treenin yksilöllisyyteen kasvattaa lihasmassaa tuoreen kattavan Jyväskylässä
parinkymmenen vuoden ajan kerätyn tutkimusdatan (Ahtiainen ym. 2016) mukaan n. 70 %:lla ihmisistä (ks. blogijuttu). Tämä pienehkö ”epäonnekkaiden” joukko on siis
sellaisia, että heidän pitää myös panostaa riittävään syömiseen ja muokata
treenaamista bodaustyylisemmäksi, jotta lihakset kasvavat merkittävästi.
Petteri: Lihas vahvistuu kun se kasvaa ja lihas kasvaa kun
voima kasvaa, mutta miksi treeni on erilaista silloin kun haluaa puhdasta
voimaa maksimaalisen lihaskasvun sijaan?
Juha: Miksi on
filosofinen kysymys. Vastataan niin, että kehomme on evoluution kautta
muokkautunut sellaiseksi, että se vastaa tietynlaiseen kuormitukseen
vahvistamalla itseään kestämään seuraavalla kertaa vastaavaa kuormitusta ilman,
että kehon tasapainotila järkkyy yhtä paljon kuin edellisellä kerralla. Esim.
maksimivoiman puolella hermolihasjärjestelmä kokonaisuudessaan kehittyy
tuottamaan suuria maksimaalisia lyhytaikaisia voimia ja bodauspuolella taas
tuottamaan voimaa pidemmän aikaa.
Petteri: Mitä mieltä olet harjoittelun tehokeinoista
(pakkotoistot, vähennyssarjat, negatiiviset jne.)? Kuka niitä tarvitsee ja kuka
taas ei?
Juha: Nämä ovat tutkimusten
ja käytännön kokemusten mukaan hyviä treenin tehokeinoja ajoittaiseen käyttöön
kun ei enää perus harjoittelu kasvata maksimaalisesti lihasta. Liiallisena
kuitenkin menee helposti liiaksi kikkailuksi ja aloittelijoille ne ovat yleensä
turhia, poikkeuksena ehkäpä ihmiset, joilla ei muuten lihakset meinaa kasvaa.
Petteri: Mitä mieltä olet personal trainingista – onko pt:n
palkkaaminen motivaation ja tsempin väkisinhakemista vai voiko pt:stä oikeasti
olla hyötyä?
Juha: Tutkimusten mukaan järkevästi ohjattu ja suunniteltu harjoittelu, jossa koutsi on myös läsnä
harjoituksissa kehittää keskimäärin enemmän mm. voimaa kuin
yksinään rimpuilu (esim. Mazzetti ym. 2000, Coutts ym. 2004, Ratamess ym. 2008). Kuitenkaan
harjoittelua ei saisi jättää aloittamatta siksi, ettei ole varaa palkata PT:tä.
Internetissä, kirjastoissa ja kirjakaupoissa on erinomaisia oppaita ja opuksia
treenaamiseen ja ravintoon.
Petteri: Maidon proteiini on laadukasta lihaskasvulle mutta
eikö maito ole haitallista terveydelle? Pitääkö tehdä kompromissi lihaskasvun
ja terveyden välillä?
Juha: Maito on ollut
sekä kontrolloiduissa kokeellisissa tutkimuksissa että väestötason
tutkimuksissa keskimäärin neutraali tai jopa hieman positiivinen terveyden
kannalta. Esimerkiksi Reijo Laatikainen on blogissaan kirjoittanut aiheesta erinomaisia katsauksia.
Maito ei lisää keskimäärin siis tulehdusta tai nenäliman vuotoa tai ”tapa” eli
lisää ennenaikaisen kuoleman riskiä. Toki joillekin voi lähinnä tapaustutkimusten
mukaan tulla oireita (muitakin kuin laktoosi-intoleranssia ja
maitoproteiiniallergiaa) eikä sitä voi kiistää. Hapatetut maitotuotteet ja
maidosta eristetyt heran proteiinit näyttävät olevan terveydelle tämän hetken
tietämyksen mukaan hieman parempi vaihtoehto kuin maito.
Petteri: Pitääkö paikkansa että jotta lihakset ja voima
kasvaisivat, on kehityksen kannalta välttämätöntä käyttää lisäravinteita?
Juha: Ei pidä
paikkaansa jos kyseessä on terve sekaravinnon syöjä. Mutta kuten sanoin aiemmin
viitaten omaan tutkimukseemme, osa ihmisistä voi kaivata buustausta ja
varsinkin maksimaaliseen lihaskasvuun monelle on hyötyä muutamista
urheiluravinteista, lähinnä proteiinilisästä ja kreatiinista, varsinkin jos
näiden saanti on heikkoa normaalista perusravinnosta (usein esim. vegaanit).
Petteri: Mitkä ovat tärkeimmät elämänohjeesi?
Juha: Oma listaukseni voisi olla esimerkiksi perinteisen kehu, kiitä ja kannusta lisäksi innosta, inspiroi, arvosta, nauti, panosta, ymmärrä ja jousta. Ymmärrä myös, että yksityiskohtiin tarttumisen sijaan kokonaisuus lähes poikkeuksetta ratkaisee. Näe siis metsän puut, mutta myös metsän puilta. Muista myös terve järki ja sopiva kriittisyys ja kehitä toimiva huuhaa-tutka. Jos uskoisit kaikkea mitä internetissä sanotaan, kaikki olisi kiellettyä ja vastaavasti mistään ei olisi mitään hyötyä. Välillä kannattaa kuitenkin myös vetää "nollat tauluun" ja ottaa rennosti. Ei kaiken tarvitse aina olla rationaalista. Itse harrastan tätä melko usein kun laitan kotioven kiinni ja rojahdan sohvalle esim. komedioiden tai musiikin pariin.
Petteri: Miksi niin moni epäonnistuu
painonpudotusprojektissaan tai elämäntapamuutoksessaan? Miksi sinä olet
onnistunut pitämään terveellisistä elintavoista kiinni?
Juha: Jos otetaan
asioita projektiksi, se ei toimi. Projekteilla kun on tapana alkaa ja loppua.
Turhan harva ihminen yrittää omaksua sporttista elämäntapaa. Tämä ei ole
one-size fits all, vaan pitää löytää yksilöllisiä joustavia tapoja. Minun ympärilläni
on aina ollut pääosin terveitä elämäntapoja noudattavia ihmisiä. Tämä
on varmasti suuri syy myös omien elämäntapojen valinnan helppoudelle. Olen siis
myös onnekas. Minä myös arvostan sporttista elämäntapaa ja nautin tällaisesta
elämästä. Toki minulla on myös iso ”työkalupakki” ja tietämys terveellisen ja
sporttisen elämän aineksista, jonka avulla tiedän mikä on hyödyllisempää ja
mikä ei. Tämän tietämyksen avulla osaan usein valita itselleni toimivia, mutta
miellyttäviä asioita, joita on helppo ylläpitää ja vastaavasti tiedän mistä
asioista ei kannata ottaa suurta stressiä. Kokonaisuus ratkaisee.
Petteri: Mitä terveisiä haluaisit lähettää sivujeni
lukijoille? Entä minulle?
Juha: Sinulle kiitos
erinomaisista vieraskirjoituksista blogissani sekä muusta terveiden
elämäntapojen ja liikunnan ilosanoman jakamisesta.
Lihastohtori tietää, että suuri lihasvoima ja -massa rakennetaan raskailla perusliikkeillä kuten maastavedolla. Kuvitusta Juhan Lihastohtori-kirjasta. |
Lukijoillesi
haluan tosiaan muistuttaa vielä, että minulta ilmestyi tosiaan
Lihastohtori-kirja, johon olen kirjoittanut mielestäni olennaisimpia asioita
voimaharjoittelusta ja siihen liittyvästä ravinnosta ja lisäksi käsittelen
jonkin verran myös fysiologiaa ja anatomiaa.
Kiitos Juhalle haastattelusta!! Käykää ostamassa miehen kirja, siinä on tiukkaa asiaa jokaiselle joka haaveilee lihasten kasvattamisesta tai ihan vaan sporttisemmasta olemuksesta. Personal trainer & ravitsemusterapeutti Petteri kiittää ja kuittaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti